Ehjä Perhe -hanke: Lehdistötiedote 20.3.2009
Vankiperhetyön verkosto vetosi lapsiasiavaltuutettuun
Vankiperheiden lasten lukumäärä ja asema olisi selvitettävä Suomessa
Jopa 10 000 suomalaista lasta elää toisen, tai joissain tapauksissa kummankin, vanhemman vankeuden varjostamaa lapsuutta. Luku pohjautuu Ruotsin vastaaviin arvioihin. Suomessa ei ole tilastoja tai tutkimusta siitä, kuinka paljon vangeilla on lapsia. Yhdessä suomalaisessa vankilassa kuitenkin laskettiin, että sen kolmellasadalla vangilla oli tuhat lasta.
Vankiperheiden kanssa työskentelevät tahot vetosivat 16.3. lapsiasiavaltuutetulle lähetetyssä kirjelmässä vankiperheiden lasten puolesta. Lasten unohdettuun asemaan pitäisi alkaa kiinnittää Suomessakin huomiota. Luotettavaa tutkimustietoa heistä ei ole.
Konkreettisena toiveena esitettiin, että lapsiasiamies omalta osaltaan edistäisi vankiperheiden lasten asemaa koskevan tutkimushankkeen käynnistymistä ja korostaisi näiden perheiden kohdalla tapahtuvan ehkäisevän ja korjaavan perhetyön tärkeyttä.
Vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän työn merkitystä. Vankeuslaki vuodelta 2006 puolestaan korostaa vangin suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Lisäksi Suomi on sitoutunut noudattamaan näitä lakeja koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Vankeuslain mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Tämä tarkoittaa myös oikeutta tapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon perheeseen ja läheisiin. Lait eivät käytännössä usein toteudu.
Vankiloiden käytännöt tulisi kirjelmän mukaan saada yhtenäisemmiksi lapsia koskevissa asioissa, jotta lasten oikeudet toteutuisivat. Siirtymävaiheessa vankilaan tai vankilasta takaisin perheeseen tarvitaan vahvemmin kunnallisen perhetyön mukaantuloa ja tiiviimpää yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Kuntien lastensuojelun ja vankeinhoidon yhteistyön lisäksi lapsen hädän äärelle tulisi vahvemmin herätä myös mielenterveys- ja päihdetyön sekä kolmannen sektorin toimijoiden.
Lapsen on vaikea käsittää vanhemman poissaolo. Vapaudessa olevalla vanhemmalla ei useinkaan riitä voimavaroja työstää toisen vanhemman vankeusasiaa lapsensa kanssa. Vangin lapsi saattaa olla sijoitettu laitokseen tai toiseen perheeseen. Näillä tahoilla ei välttämättä ole tietoa, kuinka vanhemman tuomiosta tulisi puhua lapsen kanssa. Tarvitaan myös eri-ikäisille lapsille kohdennettua materiaalia, jotka käsittelevät oman vanhemman vankeutta, kirjelmässä todetaan.
Lisätietoja:
Tarja Sassiprojektikoordinaattori, perheterapeutti
Ehjä Perhe -hanke
Kriminaalihuollon tukisäätiö
p. 050 4124 016
tarja.sassi[at]krits.fi
Vankiperhetyön verkosto perustettiin huhtikuussa 2008. Verkostossa on jäseniä mm. Rikosseuraamusvirastosta, Vankeinhoitolaitoksesta, Kriminaalihuoltolaitoksesta, kuntien sosiaalitoimesta, päihdehuollosta, yhdistyksistä ja seurakunnista. Yhteensä jäseniä on 18. Verkoston tavoitteena on mm. vankiperhetyön osaamisen kokoaminen ja levittäminen, vankiperhetyössä havaittujen hyvien yhteistyökäytäntöjen siirtäminen ja keskeisten työssä esiintyvien ongelmakohtien esillä pitäminen sekä näistä tiedottaminen. Verkosto pyrkii laajenemaan ja etsii uusia jäseniä. Toimintaa koordinoi tänä vuonna Kriminaalihuollon tukisäätiö.
