Vankilasta vapautuvien vaikeasti asutettavien tukimahdollisuudet (VASU) 2008-2009

Suomen vankiloissa suorittaa vankeusrangaistustaan joukko vankeja, jotka vapautuessaan tarvitsevat erityisen tuettuja asumisolosuhteita niin turvallisuus- kuin tunnettavuussyistä.
Näitä vankeja ovat esimerkiksi koko vankeusrangaistustaan suorittavat vangit, vangit, joiden rikokset ovat herättäneet laajaa kansallista huomiota ja joiden nimi aikaansaa pelkoa nykyisestä vaarallisuus/vaarattomuusasteesta riippumatta sekä vangit, jotka eivät välttämättä ole suuren yleisön tuntemia, mutta joiden riski uusia vakava rikos on suuri. Tavallisessa kerrostalotukiasunnossa asuminen ei ole mahdollista muiden asukkaiden pelon takia. Asuntoloissa ajelehtiminen lisää rikosten uusimisen todennäköisyyttä eikä luo mahdollisuuksia yksityisyyden ja oman rauhan säilyttämiseen. Muita asuttamismahdollisuuksia ei Suomessa ole aiemmin systemaattisesti selvitetty.

Tutkimusprojektin päämääränä oli selvittää, kuinka edellä mainittujen vaikeasti asutettavien vapautuvien vankien asuminen voitaisiin järjestää siten, että asuminen takaisi ympäristön turvallisuuden, tuottaisi yhteiskunnassa selviytymistä edistävää tukea asukkaalle sekä mahdollistaisi asukkaiden yksityisyyden ja oman rauhan. Tutkimusprojektin kautta pyrittiin lisäämään ymmärrystä vankilasta vapautuvien vaikeasti asutettavien vankien asuttamismahdollisuuksista ja sitä kautta parantamaan heidän yhteiskuntaan integroitumistaan sekä syventämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä vankilan muurin molemmin puolin.

Tutkimusprojektin aikana tutustuttiin erilaisiin asumisjärjestelyihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Projektin loppupuolella tuotettiin esitys siitä, millaisin järjestelyin kohderyhmään kuuluvien, vankilasta vapautuvien asumisolot voitaisiin turvata sekä ympäristöä että heitä itseään tyydyttävällä tavalla rikoksen uusimisriskiä vähentäen.

Projektitutkijana toimi Hannakaisa Ryynänen.
Projektin loppuraportti on julkaistu 28.1.2010.