KRIMINAALIASIAMIEstoiminta

Kriminaaliasiamiehet vierailivat Käyrän vankilassa

Suomessa toimii asiamiehiä, joiden tehtävänä on seurata, että kansalaiset saavat heille kuuluvia palveluja. Tällainen on myös rangaistukseen tuomituilla ja heidän läheisillään. Marjatta Kaurala ja Veikko Kylämarttila kiertävät työkseen vankiloita ja kriminaalihuollon toimipisteitä. Portti vapauteen seurasi asiamiesten vierailua Käyrän vankilassa.

Ensi näkemältä Käyrän vankilan pittoreskit hirsirakennukset yllättävät vierailijan. Ne kylpevät auringossa vaaleansinisinä kuin Helinä-keijun taikasauvasta. Näky ei vastaa kuvaa rangaistuslaitoksesta. Mieleen tulee paremminkin perinneseuran hartaudella vaalima kotiseutumuseo tai modernimmin, luontoon kaipaavien ekokylä.

Tämä ei ole kuitenkaan mikä-mikä-maa, eikä museokaan, vaan entinen poikakoti ja työsiirtola, josta on tehty vankila.

Vangeille on etukäteen kerrottu asiamiesten vierailusta ilmoitustaululla. Hämyisessä salissa odottaa kymmenkunta vankia. Kun vankeja on kaikkiaan puolensataa, voi osallistumisprosenttia pitää kohtuullisena.

Alkajaisiksi Veikko Kylämarttila ja Marjatta Kaurala kertovat osallistujille perusasioita kriminaaliasiamiestoiminnasta. Tehtäviin kuuluu vankien ja kriminaalihuollon asiakkaiden edunvalvonta koskien esimerkiksi toimeentuloturvaa, kuntoutusta, koulutusta ja asuntoasioita.

Kriminaaliasiamiestoiminta on olemassa olevia palveluita täydentävää, mikä tarkoittaa sitä, että ensisijassa asioita hoidetaan vankilan ja oman kunnan työntekijöiden kanssa ja vasta sitten, jos asiat eivät suju, voidaan ottaa yhteyttä kriminaaliasiamiestoimintaan.

- Yhteyttä voi ottaa puhelimitse tai sähköpostilla, tai voitte tulla tämän tilaisuuden jälkeen keskustelemaan kahden kesken, Marjatta Kaurala kehottaa.

Myös kirjeitse voi olla yhteydessä asiamiehiin. Kylämarttila selventää, että he eivät ole viranomaisia, vaan toimivat Kriminaalihuollon tukisäätiössä, joka on kolmannen sektorin toimija. Valtuutus asioiden selvittämiseen tulee aina asiakkaalta itseltään, ei muilta.

Navigaattorina kansalaisten ja viranomaisten ja välillä

Vielä osallistujat eivät lämpene kyselemään. Asiamiehet selventävät työjakoaan.

Kriminaaliasiamiehenä toimiva Kylämarttila on juristina erikoistunut hoitamaan velka-, ulosotto- ja korvausasioita. Asiamiessosiaalityöntekijän nimikkeellä toimiva Kaurala puolestaan tuntee kuntien sosiaalipalvelut. Häneen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi toimeentulotukiasioissa.

Ensimmäinen kysyjä haluaa tietää, mistä toiminta saa rahoituksensa. Veikko Kylämarttila kertoo rahojen tulevan meiltä suomalaisilta eli Raha-automaattiyhdistykseltä.

Asiamiehet kertovat, että koska yhteiskunnan palvelut ovat niin hajallaan, he antavat ohjausta ja neuvontaa siitä, miten ihminen voi edetä omassa asiassaan. Jos näyttää siltä, että asiat eivät etene tai esimerkiksi päätöksessä epäillään virhettä, asiamiehet voivat ottaa yhteyttä päätöksen tehneeseen virkamieheen. Viimeisenä keinona on valituksen tekeminen.

Asiamiesten toimiin kuuluu myös vaikuttaminen esimerkiksi julkisilla kannanotoilla. Parhaillaan he ovat laatimassa selvitystä, johon kootaan vankien asemaa koskevia epäkohtia päättäjille.

Yksi osallistujista kysyy, miten voi auttaa, kun vankeja on joka puolella Suomea? Marjatta Kaurala kertoo saavansa suurimman osan yhteydenotoistaan puhelimitse. Rangaistujen omaiset ja läheiset voivat ottaa yhteyttä myös internetin välityksellä.

Pian keskustelu alkaa käydä vilkkaana. Voivatko asiamiehet auttaa asunnon saamisessa? Milloin velat vanhenevat? Onko oikeutta saada toimeentulotukea vaatteisiin, vaikka sosiaalitoimistosta tuli kielteinen päätös? Takapenkkikin aktivoituu ja pian sieltä tulee kommenttia etupenkkiä enemmän.

Osa kysyjistä päätyy tilaisuuden jälkeen yksityisvastaanotolle. Siellä he saavat henkilökohtaista neuvontaa omaan asiaansa.

Jalkautuvaa työtä tarvitaan

Nykyisin Turun kupeessa sijaitseva Käyrän vankila joutuu ottamaan vankilan tilanpuutteen takia vankeja, joille on vaikea osoittaa sopivaa työtä tai opiskelua. Tämä on ongelma paitsi toiminnan puutteen takia myös siksi, että vangin tulot jäävät kovin vähäisiksi.

Käyrässä on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen rakennus- ja puualalla. Pihalla näkee kauniita puusta rakennettuja huvimajoja. Käyrä on ylpeä vireästä toiminnastaan ja kuin taikasauvan iskusta pihalle purkautuu autolastillinen reippaita nuoria miehiä haalareissaan.

Kaikkia, niin vankeja kuin työntekijöitäkin, tuntuu ottavan pattiin, että kuntouttava elementti puuttuu rangaistuksesta osalta porukkaa. Nämä joutuvat sinnittelemään minimillä eli 40 euron kuukausirahalla. Esimerkiksi vankilan iltapala on arkisin maksullinen.

Moni vanki ei ole tietoinen etuisuuksista, joihin he olisivat oikeutettuja rangaistuksen aikana. Moni ei aina tohdi tai osaa hakeutua vankilan sosiaalityöntekijän puheille. Ruotsissa on yleistä, että kunnan työntekijät käyvät vankilassa kertomassa palveluista. Ruotsin vankiloissa on myös infohuoneita, joissa on kirjallista materiaalia kunnan palveluista.

Suomessa voitaisiin tietoyhteiskuntana kokeilla rajoitettua nettiyhteyttä ja sähköistä asiointia esimerkiksi lähikuntien sivustoilla.

Nyt vangeilla tuntuu olevan huoli ajan kulumisesta, kun he eivät aina pääse hoitamaan asioitaan eivätkä aina tiedä, miten esimerkiksi asuntoasiaa edistääkään.

Asiamiehet vierailivat Käyrän vankilassa syyskuussa 2009. Kriminaaliasiamies on tavannut vankeja vastaanotoilla keväästä 2006 alkaen. Kokemuksen mukaan velkojen hoito askarruttaa vankeja eniten.

(Lainaus Portti vapauteen -sivustolta)