WOP-palveluohjaus
2009 Vuosiraportin tiivistelmä
WOP–kuntoutusta toteutetaan Keravan vankilan päihteettömällä osastolla, joka
on muista osastoista eriytetty. Kuntoutuksen erityispiirteenä on
WOP-palveluohjaus, joka alkaa jo vankeusaikana ja painottuu vapautumisen
jälkeiseen työskentelyyn. WOP-kuntoutus on tarkoitettu ensisijaisesti 17-29
-vuotiaille, Etelä-Suomen alueelta kotoisin oleville miesvangeille.
WOP-kuntoutuksen laajempana kokonaistavoitteena ovat uusintarikollisuuden
vähentäminen, päihdehaittojen ehkäisy ja yhteiskuntaan integroitumisen
lisääminen koulutus- ja työkyvyn sekä -mahdollisuuksien kartoittamisella.
WOP-palveluohjauksen tavoitteena on kokonaisvaltaisen kuntoutumisjatkumon
mahdollistaminen vankilasta vapautumisen jälkeiseen aikaan asti. Tavoitteena
on vapautumista tukevan verkostomallin luominen, asiakkaan päihteettömyyttä
tukevien toiminta-, ajattelu- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen ja
vahvistaminen sekä vapautuvan vangin toimintakyvyn tukeminen.
WOP-palveluohjausta toteutetaan vankeusaikana sekä yksilö- että
ryhmämuotoisesti yhteistyössä WOP-kuntoutuksen työryhmän kanssa. Asiakkaan
vapautumisen yhteydessä käynnistyy palveluohjauksessa tiiviin työskentelyn
vaihe. Asiakasta tuetaan vapauttamissuunnitelman toteuttamisessa ja autetaan
asiakasta hallitusti muuttamaan suunnitelmiaan tarvittaessa. Asumis-,
kuntoutus- ja koulutuspolkujen rakentaminen ja asiakkaan tukeminen niissä
ovat WOP-palveluohjauksen keskeisimpiä sisältöjä. Tiiviin työskentelyvaiheen
jälkeen palveluohjaus jatkuu tapaamistiheydeltään väljempänä
seurantatyöskentelynä. Tiiviin työn vaiheessa palveluohjaaja tekee asiakkaan
kanssa lähityötä joka on suurimmaksi osaksi jalkautuvaa työtä asiakkaan
kotona, verkostoissa ja heidän perheidensä parissa. Palveluohjaaja
työskentelee kanssakulkijana ja toteuttaa arvoiltaan ja etiikaltaan
asiakaslähtöistä lähityötä jossa asiakas on oman itsensä asiantuntija.
Vuoden 2009 tavoitteina oli erityisesti WOP-kuntoutujien
mielenterveysongelmien havaitseminen, diagnosointi ja jatkohoidon
varmistaminen. Keravan vankilan psykologin kanssa on tiivistetty
yhteistyötä, samoin Vantaan vankilan psykiatrisen osaston kanssa.
Jatkokuntoutuspaikoista etenkin Terapiatehdas on osoittautunut
mielenterveysongelmien suhteen hyväksi yhteistyökumppaniksi. Haasteita
asettavat myös vankien selkeästi lisääntyneet mielenterveydenongelmat ja
niiden käsittely päihdekuntoutusosastolla sekä vapaudessa. Vapaudessa
ongelma-alueeksi muodostuvat isot alueelliset erot kaksoisdiagnoosin
hoidossa ja perinteisten päihdehoitomuotojen liian konfrontoiva ja
vastuuttava hoitomuoto. Mielenterveyshäiriöiselle asiakkaalle, jonka
psyykkiset rakenteet saattavat olla hauraat ja kyky ottaa vastuuta heikko,
hoitomuodot ovat liian raskaita. Myöskin ”pallottelu”-ilmiö on melko tuttu
käsite, koska osaamista ja resursseja on hyvinkin vaihtelevasti eri alueilla
ja organisaatioissa näiden molempien ongelmien hoitoon ja käsittelyyn.
Päihteettömyyteen pyritään mutta se ei saisi olla hoitoon pääsyn este.
Asiakkaiden kokemus on se että oma kuntoutuminen voi alkaa vasta kun
molemmista asioista voi puhua ääneen.
Pääkaupunkiseudun kriminaalihuoltolaitosten aluetoimistojen kanssa on ollut
tavoitteena tiivistää yhteistyötä. Alkuvuodesta pidettiin yhteistyöpalaverit
kolmessa toimistossa ja sitä varten tehtiin karkea selvitys WOP-kuntoutujien
asiakkuuksista.