ajankohtaista
Koevapausasiakkaat lisääntyneet Kritsin asumispalveluissa
Koevapauteen sijoitettuja vankeja asui Kritsin tuen piirissä viime vuonna yhteensä kaksitoista. Tämä vuosi on alkanut vauhdikkaasti, sillä jo nyt maaliskuussa koevapauslaisia asuu Kinaporissa seitsemän.
- Vankeinhoidolla on nyt kovat tavoitteet saada vankeja sijoitettua koevapauteen, kertoo tuettua asumista kehittävä projektikoordinaattori Jorma Uhtakari. Tänä vuonna koevapaudessa tulisi olla päivittäin jo 150 vankia, kun viime vuonna heitä oli noin 90.
Sijoitus ohjattuun asumiseen -hanke tuottaa vuoden loppuun mennessä raportin, johon kootaan Kritsin kokemuksia koevapausasiakkaiden kanssa työskentelemisestä.
Koevapaus tuli käyttöön Suomessa vuonna 2006 osana laajaa lakiuudistusta. Se on vankeuden ja vapauden välissä oleva sopeuttamisjakso. Tällä hetkellä sitä pidetään parhaana rangaistuksenaikaisena välineenä edistää vangin sopeutumista yhteiskuntaan. Koevapauteen vanki pääsee enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautumista.
Yhdeksän kymmenestä koevapaudesta on Suomessa onnistunut. Epäonnistumiset ovat olleet lähinnä päihteisiin retkahtamisia tai ehtojen rikkomuksia. Vaarallisia rikoksia koevapaudessa olleet eivät ole tehneet.
Koevapaus on lisännyt vankien, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä, sillä koevapautta aletaan suunnitella verkostotyönä hyvissä ajoin ennen vapautumista. Usein se mainitaan eräänlaisena optiona jo rangaistusajan suunnitelmassa, joka vangille laaditaan rangaistuksen alussa.
Mahdollista koevapauteen pääsemistä pidetään myös kannustimena, joka motivoi vankia noudattamaan rangaistuksen ajalle tehtyä suunnitelmaa. Jos suunnitelmaa noudattaa, mahdollisuudet aloittaa koevapaus lisääntyvät.
Koevapauden suunnittelun aikana esimerkiksi vangin asuminen ja toimeentulo järjestetään kuntoon, jolloin hän ei vapaudu asunnottomana ja tyhjin käsin. Koevapaudesta tehdään myös toimeenpanosuunnitelma, jossa sen sisällöt ja vastuutahot määritellään. Vangin kotikunta esimerkiksi maksaa toimeentulotuen sekä asumisen, jos vangilla ei ole asuntoa tai työpaikkaa.
Koevapaudessa vanki voi tavata perhettä ja ystäviään suhteellisen vapaasti sekä pääsee harrastamaan haluamiaan asioita. Moni käy päihdeongelmaisten vertaisryhmissä tai A-klinikalla. Valvonta tapahtuu kännykän avulla sekä päihdetestein, jotka vankila toteuttaa. Koevapauden aikana ei saa käyttää päihteitä.
Koevapaus lisää rangaistuksen vaikuttavuuttaKoevapaudessa vapaus ei tule kerralla, jolloin siihen liittyy riskejä, vaan siihen edetään asteittain. Tällöin saman henkilön riski syyllistyä uudelleen rikokseen pienenee.
Krits on yhtenä kumppanina kehittämässä koevapausasiakkaiden tarpeisiin soveltuvia palveluita pääkaupunkiseudulla. Ilman asuntoa ei pääse koevapauteen, joten Kritsin roolina on ollut ennen kaikkea asunnon järjestäminen sekä asumiseen tarvittavan tuen tarjoaminen. Samassa kiinteistössä sijaitseva Vertaistuki Redis on tarjonnut asukkaille päihteettömän olohuoneen.
- Valvottu koevapaus on hyvä malli ensinnäkin siksi, että alkuvaiheessa vangin saama tuki on intensiivistä. Koevapaudessa myös todennäköisesti aika kuluu paremmin ja vanki pääsee kiinnittymään siviilielämään eli lähtökohdat vapautumiselle ovat paremmat, Jorma Uhtakari kuvailee.Henkilö pääsee koevapauteen useimmiten avovankilasta. Koevapaudet räätälöidään vielä hyvin yksilöllisesti, minkä jotkut työntekijät kokevat raskaana.
Kuntien ja valtion työntekijät tarvitsevat lisää tietoa siitä, mikä koevapaus on ja miten näihin asiakkaisiin tulee suhtautua. Jorma Uhtakari toivoisi kuntien näkevän koevapauden sijoituksena tulevaan. Työntekijöiden kallista aikaa he tarvitsevat usein muita asiakkaita enemmän. Vapautuneet ovat kertoneet, että heitä on kunnan palveluissa velvoitettu täyttämään hakemuksia verkossa, mihin he eivät ole pitkän laitostaustansa vuoksi kyenneet. Vangit eivät saa käyttää internetiä vankiloissa.
Kritsin omistamassa kiinteistössä Kinaporinkadulla aloituspaikkoja on yhteensä kuudelletoista vankilasta vapautuneelle neljässä eri asumisyksikössä, joissa on soluasuntoja. Naiset puolestaan pääsevät suoraan tukiasuntoihin, sillä heille ei ole toistaiseksi tarjota soluasuntoja.
Yksi Kritsin asumisyksiköistä on nyt irrotettu Kalliolan setlementin hankkeeseen, jossa asumiseen liitetään tiivis päihdekuntoutus. Asiakkaiksi on päätetty valita koevapaudessa aloittavia vankeja. Kuntoutus alkaa jo vankilasta.
- Päihdeongelmasta toipuva koevapausasiakas tarvitsee ihmisen, johon hän voi kiinnittyä. Verkostotyö ei ole ratkaisu kaikkien koevapauteen tulijoiden kohdalla, Uhtakari kertoo.Vahvat-hankkeessa asiakkaan kanssa työskentelee kaksi Kalliolan päihdetyöntekijää ja kaksi Kritsin asumisohjaajaa. Asiakas asuu Kinaporin asumisyksikössä kolmen-neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen hän siirtyy Kritsin tai sen yhteistyökumppaneiden tukiasuntoon. Kuntoutusohjelma jatkuu vielä kahden kuukauden ajan tukiasuntoon siirtymisen jälkeen.
Kokeilun alku on lähtenyt hyvin käyntiin ja yhteistyö vankiloiden kanssa on sujunut. Kolme pääkaupunkiseudulle vapautuvaa asiakasta on aloittanut päihdekuntoutusohjelmassa. Kuntoutukseen on jatkuva haku. Kehittämishanke jatkuu vuoteen 2013.
Ylemmässä kuvassa Jorma Uhtakari ja alemmassa kuvassa Vahvat-tiimissä työskentelevät Marko Tapio, Kirsi Ohraluoma, Jari-Pekka Hietsilta ja Sointu Tulkki. Kuvat: Krits.
TAKAISIN Ajankohtaista-sivulle