ajankohtaista
Ruotsin vankiloissa lapset otetaan huomioon
Suomessa tavoitteita ei ole asetettu
Ruotsissa ollaan huomattavasti pidemmällä lasten huomioimisessa vankiloissa kuin meillä Suomessa. Lapset käyvät vankiloissa tapaamassa vanhempaansa tai muuta läheistään yleensä viikonloppuisin. Suomessa ei kuitenkaan puhuta siitä, miten vankilat ottavat lapset vastaan.
Ruotsissa vankiloiden lapsiystävällisyyttä alettiin kehittää 1990-luvun lopulla. Tähän vaikuttivat kansainväliset säädökset, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Se korostaa lapsen oikeutta suojeluun, yhteiskunnan palveluihin ja mielipiteen ilmaisuun. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut tämän jälkeen jatkuvan kehittämistyön kohteena Ruotsissa.
Vanhemmuutta tuetaan ja vanhemmuuden taidot on otettu osaksi vankiloiden toimintaa. Lapsia valmistellaan vanhemman tuomioon ja tapaamisiin vankilassa materiaalien ja keskustelujen avulla. Näin vankilakäynnit eivät traumatisoi lasta.
Lapsen näkökulma tuli rikosseuraamusalan peruskoulutukseen vuonna 2004. Vuonna 2005 jokaiseen Ruotsin vankilaan nimitettiin lapsivaltuutettu. Tällä hetkellä Ruotsin vankiloissa (87) toimii 170 lapsivaltuutettua oman työnsä ohessa. Isommista laitoksissa lapsivaltuutettuja voi olla kaksi tai kolmekin. Lapsivaltuutettu huolehtii siitä, että lasten kokemukset ja näkökulma tulevat huomioiduksi laitoksessa. Hänen tehtävänään on myös toimia tietopankkina lapsiasioissa ja pyrkiä edistämään lasten hyvinvointia pitämällä yhteyttä vankilan ulkopuolisiin tahoihin.
On arvioitu, että vanhemman rangaistus koskettaa Ruotsissa tällä hetkellä 8500-10 000 lasta. Vielä suuremman ryhmän muodostavat ne lapset, joiden vanhempi suorittaa yhdyskuntaseuraamusta. On arvioitu, että Suomessa lasten määrät ovat samansuuruisia. Tutkimuksia heistä ei ole. Suomessa tuomitaan vuosittain runsaat 7000 ehdotonta vankeusrangaistusta. Päivittäin vankilassa on lähes 3500 henkilöä.
Suomen tulisi tunnustaa vankien lapset erityisryhmänä ja panostaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Koska uusien virkojen saaminen vankiloihin näyttää epätodennäköiseltä, Suomessakin olisi hyvä harkita vaihtoehtoisia malleja. Vankiloiden tulisi asettaa tavoitteita lapsen näkökulman huomioimiseksi. Tarvittaisiin yhteisiä ohjeita, käytäntöjä ja vastuuhenkilöt niitä valvomaan.
Kriminaalihuollon tukisäätiön tietoon on tullut myös tapauksia, joissa vanhemmat päättävät olla viemättä lapsiaan valvottuihin tapaamisiin, koska pelkäävät näiden vahingoittavan lapsiaan. Vankilassa olevan vanhemman tapaaminen on kuitenkin ennen kaikkea lapsen oikeus.
Suomen säädökset lapsia koskevissa asioissa ovat väljiä. Erityisen ongelmallisena pieni lapsi kokee valvotun tapaamisen suljetussa vankilassa, joissa hänet erotetaan vanhemmasta pleksillä. Valvotut tapaamiset vangin ja hänen pienten lastensa kanssa pleksilasillisessa tiloissa mahdollisesti puhelimen välityksellä on lakiin perustuva vähimmäisvelvoite, mutta se ei ole riittävä toimenpide yhteyksien säilyttämiseksi (Oikeusasiamiehen ratkaisu 18.1.2010).
Vankiperhetyön verkosto järjesti 21.4. seminaarin vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Verkostoa koordinoi tänä vuonna Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -hanke.
Seminaarista ja lasten huomioimisesta Ruotsin vankilavierailuilla myös Portissa: Ruotsista mallia vankiloiden lapsiasiaan
Lisätietoja projektikoordinaattori Tarja Sassi, Kriminaalihuollon tukisäätiö
Puh. 050 4124 016 (ma ja ti aamupäivällä)
tarja.sassi@krits.fi
LUE LISÄÄ vankiperheistä ja lasten asemasta: Lapset näkyviksi -seminaari
TAKAISIN Ajankohtaista-sivulle