|
|
Kesäkuu 2008 tulee jäämään mieleeni ikimuistoisena monestakin syystä.
Ensimmäinen syy on, että minut nimitettiin talouspäälliköksi Kriminaalihuollon
tukisäätiöön, jossa olen työskennellyt neljä vuotta.
Toinen syy on se, että kävin ensimmäisen kerran elämässäni Pihtiputaalla. Enkä
vain käynyt vaan jäin. Ensin jäin viikoksi ja sitten vielä toiseksi. Jäämiset
olivat suunniteltuja ja harkittuja.
Minulla on tuttu putaalainen, eikä kuka tahansa, vaan Vaikuttajaputaalainen
2008! Niin, me olemme tutustuneet työn merkeissä vuonna 2005 Miia Pasasen
kanssa. Ja tässä vaiheessa astuvat kuvaan talousasiat ja oppiminen ja Dextili
Oy.
Työnantajani Kriminaalihuollon tukisäätiö on rangaistukseen tuomittujen
kuntoutumista edistävä valtakunnallinen asiantuntija- ja
palvelujentuottajajärjestö, joka tähtää kohderyhmänsä aseman parantamiseen
yhteiskunnassa. Säätiö tukee kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä,
vaikuttaa uusintarikollisuutta ja sen haittoja vähentävään toimintaan sekä
edistää tarpeenmukaisten palvelujen saatavuutta.
Henkilöstömäärämme oli vuonna 2007 23 henkilöä ja nyt kesäkuussa meitä on jo 27.
Meillä on Helsingin Sörnäisissä kiinteistö, jossa on sekä asuin-, toimisto- ja
liiketiloja. Osittain tilat ovat säätiön omassa käytössä mutta suurin osa on
vuokrattuna.
Säätiön tuotot muodostuvat vuokratuotoista sekä hallinnoimiemme hankkeiden
rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä.
Tässä on vähän perustietoa pohjaksi kysymykselle; mitä ihmettä minä olin
Pihtiputaalta hakemassa.
Päästän lukijan jännityksestä: olin opettelemassa ammattimaista ja tehokasta
taloudenpitoa nykyaikaisilla välineillä ja järkevillä atk-ratkaisuilla.
Miia, joka on itse ahkerasti oppia hakenut ja tutkintoja suorittanut, on innokas
myös jakamaan osaamistaan. Suoritin viime talvena Markkinointi-instituutissa
Taloushallinnon erikoisammattitutkinnon ja sen jälkeen jäi sellainen olo, että
pitäisi saada teorian lisäksi myös oppia käytännöstä.
Olen laskentamerkonomi ja tehnyt taloushallinnon tehtäviä pitkään yrityspuolella
ja nyt sosiaalialalla. Kysyin Miialta ottaisiko hän minut oppimaan vierelleen
talouden kokonaishallintaa ja talouden erikoisasioita. Hän sanoi heti:"Kyllä,
tule vain."
Sain mahdollisuuden tehdä ihan perustyötä tilitoimistossa oikeilla luvuilla ja
oikeilla tavoitteilla. Käytössäni on sama taloushallinnon ohjelma (Fivaldi) kuin
Dextilissä ja sen ominaisuuksien hyödyntäminen monipuolisemmin oli tavoitteenani
oppia. Vajaa kaksi viikkoa ei ole riittävä aika ihan uusien asioiden
perinpohjaiseen oppimiseen, mutta paljon uusia työtapoja ja käytäntöjä kuitenkin
ehdin oppia.
Ihailin sitä ammattilaisten tapaa tehdä työtä, jota näin sekä Pihtiputaan että
Viitasaaren toimistoissa. Kukaan ei hermostunut vaikka olin kyselemässä sitä ja
tätä lähes jokaisen pöydän ääressä vuorotellen. Sain mukaani ohjeita ja neuvoja
sekä paperilla että muistissani kotiin vietäväksi. Voin milloin hyvänsä puikata
sähköpostin menemään ja kysäistä jotain asiaa, joka ei raapimallakaan palaudu
mieleeni.
Tämä oli minulle todellinen jakso työssä oppimisessa, ja käyttökelpoinen idea
monelle talousihmiselle. Osaltani olemme sopineet vielä syyskuussa toisesta
oppimisjaksosta siellä tutussa paikassa.
Haluaisin vielä kertoa jotain muutakin. Majoitukseni järjestyi mukavasti Miia
Pasasen perheen kanssa heidän kesämökilleen. En ehtinyt potea pitkästymistä enkä
koti-ikävää, kun illat täyttyivät monenlaisesta puuhastelusta ja arkitouhuista
kahden vilkkaan pojan (plus isä) ja yhden koiraneidin muodostamassa energisessä
porukassa.
Työyhteisökin otti minut mukavasti vastaan ja luulen että monta nenäliinaa
kastui, kun viimeisenä työpäivänä toivoteltiin juhannuksia toisillemme. Ilosta
itkivät, kun pääsivät moisesta harmista!
Kati Björkroth
