Pienen ihmisen asialla
Pienen ihmisen asialla |
|
|
|
|
Arja Heikura on lähtöisin Kainuusta. Lukiosta valmistumisen jälkeen hän muutti Helsinkiin ja opiskeli mielisairaanhoitajaksi. Alan töitä hän teki eri psykiatrisilla osastoilla, psykiatrisessa palvelukodissa ja mielenterveyskuntoutujille suunnatussa projektissa. Sittemmin hän opiskeli vielä sosionomiksi, seksuaalineuvojaksi ja -terapeutiksi.Miten ajauduit Jyväskylän seudulle?– Asuimme pääkaupunkiseudulla yli 10 vuotta. Tuli sitten sellainen olo, että olisi kiva palata lähemmäksi juuriaan, mutta ei ihan Kajaaniin asti, koska siellä työllisyystilanne on huono. Löysimme täältä Jyväskylästä työpaikat, ja olemme nyt asuneet täällä 12 vuotta. Vuosi sitten muutimme vielä maalle. Siellä peltojen keskellä on hyvä asua lasten ja eläinkatraan kanssa.Millainen ihminen olet?– Uskon, että olen aika tunnollinen ja empaattinen, kuunteleva ja rauhallinen, mutta tietyllä tavalla myös määrätietoinen. Mielestäni oikeudenmukaisuus on tärkeää niin työroolissa kuin siviiliroolissakin. Perusolemukseltani olen hyvin samanlainen sekä työelämässä että vapaa-ajalla.Mitä elämänohjetta noudatat?– ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Jos emme kykene rakastamaan itseämme, niin emme me kykene rakastamaan ketään toistakaan.Mitä vapaa-aikasi sisältää?– Meillä on kolme poikaa ja yksi tytär. Kaksi poikaa harrastaa jääkiekkoa, joten talvella vapaa-aikaa rytmittää poikien jääkiekkoharjoituksiin kuljettaminen sekä kaikissa oheistapahtumissa ja peleissä mukana oleminen. Tyttären kanssa meillä on puoliverinen hevonen ja sillä on kaverina tallissamme vuokralainen. Niiden hoitaminen ja omalla hevosella ratsastaminen vievät tietysti oman aikansa.– Hevosten lisäksi meillä on kaksi koiraa, kolme kissaa, kaksi kania ja sukkanauhakäärme. Kotiaskareet ja koirien lenkillä käyttäminen kuuluvat tietysti ohjelmistoon, ja jos vielä aikaa jää harrastan lukemista ja rullaluistelua sekä käyn kuntosalilla tai uimassa. Minkä alan konna olisit, jos olisit ajautunut rikolliselle tielle?– Minun pitää varmaan vastata hyvin perinteisesti, että tämmöinen Robin Hood meininki olisi minun sydäntä lähellä. Olisin varmaan naispuolinen Robin Hood Kainuun metsissä – jos siellä tarkenisi olla...Mitä hyvää on suomalaisessa yhteiskunnassa? Entä huonoa?– Hyvää on se, että peruspalvelut ovat kaikkien ihmisten saatavilla: terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Ja jokaisella on mahdollisuus niitä saada, vaikka omalla pankkitilillä ei olisikaan rahaa.– Mitäs huonoa? Eniten ehkä kritisoisin asiakaspalvelun liukuhihnamaisuutta ja kiireisyyttä. Jos pystyttäisiin kaikessa rauhassa kohtaamaan ihminen tuijottamatta kelloon koko ajan, niin uskon että silloin tapahtuisi jotakin syvällisempää. Kerro Jyvällä-projektin terveiset.– Jos mietit, että kannattaako hakeutua Jyvällä-projektin asiakkaaksi, niin tule ihmeessä kuuntelemaan, mitä sillä voisi olla annettavaa sinulle. Uskon että projektilla on paljon annettavaa hyvin erilaisillekin ihmisille ja hyvin moneen erilaiseen ongelmaan. |
JYVÄLLÄ-PROJEKTI Jyvällä-projektin (2006–2009) päämääränä on kehittää kuntoutuspolkuja vankilasta siviiliin sekä kriminaalihuollon asiakkaille Jyväskylän ja Iisalmen seudulla Ylä-Savossa. Projektin rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Projektin kohderyhmät Projektin kohderyhmiä ovat Jyväskylän ja Iisalmen seudulta kotoisin olevat kriminaalihuollon asiakkaat, yhdyskuntapalveluun ja ehdonalaisvalvontaan tuomitut, vankilaan menossa olevat ja vankilasta vapautuvat vaikeasti työllistyvät ja/tai päihdeongelmaiset ja/tai asunnottomat sekä heidän omaisensa ja muu läheisverkosto. Mitä projektissa tehdään? Jyvällä-projektissa luodaan toimintamalli kuntoutusjatkumoksi, joka huomioi moniongelmaisen asiakkaan palvelutarpeet kokonaisvaltaisesti. Siinä kehitetään vangeille ja kriminaalihuollon asiakkaille räätälöityjä asumisen, päihdekuntoutuksen ja työhönkuntoutuksen palveluja. Siinä myös tarjotaan palveluohjausta lainrikkojien läheisille ja omaisille. Lisäksi projektin tavoitteena on kehittää ja tiivistää järjestöjen, kuntien, työvoimahallinnon, seurakuntien, vankeinhoidon ja kriminaalihuollon yhteistyötä sekä luoda Ylä-Savoon kriminaalihuollon toimijoiden verkosto. Pyrkimyksenä on, että verkosto jatkaa toimintaansa Jyvällä-projektin päättymisen jälkeenkin. Mitä projektissa on saatu aikaiseksi? Ensimmäisen toimintavuoden aikana projekti verkostoitui eri tahojen kanssa sekä käynnisti yhteistyön Laukaan, Sukevan ja Kuopion vankilan kanssa sekä Kriminaalihuoltolaitoksen kanssa Jyväskylässä ja Iisalmessa. Projektissa aloitettiin myös asiakastyö. Toukokuussa 2006 projektin asiakasmäärä oli 60. Asiakastyötä on ollut huomattavasti enemmän, mitä osattiin odottaa. Tämä on merkki siitä, että Jyvällä-projektin tarjoamille palveluille on kova tarve. Järjestöyhteistyö projektissa Projektin järjestöyhteistyökumppanit ovat Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Jyväskylän Katulähetys ry, Tyynelän Kehittämiskeskus, Iisalmen Nuorison Tuki ry ja Kriminaalihuollon tukisäätiö. Lisää Jyvällä-projektista |
Tulostettava versio haastattelusta
