|
|
Vankeus koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia perheitä. Suuri osa vangeista haluaa ylläpitää perhesuhteitaan. Miehistä jopa 2/3 arvioidaan olevan rikoksetonta elämää tukeva parisuhde. Toimiva perhe on keskeinen voimavara uusintarikollisuuden vähentämisessä.
Vankien läheiset alkavat helmikuusta alkaen saada apua netin kautta. Palvelut ovat Kriminaalihuollon tukisäätiön ylläpitämällä Portti vapauteen –sivustolla www.porttivapauteen.fi, jossa on ennestään palveluita rikoksista tuomituille. Kummallakin ryhmällä on erityisen tuen ja avun tarve, johon kunnalliset palvelut eivät pysty vastaamaan.
Läheisille on koottu sivustolle vankiloiden antamia ohjeita viikonloppuvierailuista. Käytännöt voivat vaihdella suurestikin. Vankiloiden tiukka kontrolli tapaamisten suhteen on monelle omaiselle yllätys.
Lisäksi omaiset voivat saada apua lakimieheltä ja sosiaalityöntekijältä lähettämällä kysymyksiä palveluun. Neuvonnasta voi kysyä, kun tarvitsee tietoa, ohjausta tai oikeudellista apua esimerkiksi rangaistuksen suorittamiseen liittyvistä kysymyksistä, velka- ja ulosottoasioista, toimeentuloon liittyvistä asioista tai oikeudesta saada kunnan sosiaalipalveluita sekä valitus- ja kantelumahdollisuuksista.
– Käytäntö on osoittanut, että omaiset voivat olla eriarvoisessa asemassa kuntien käytäntöjen vaihdellessa etuuksien ja palveluiden saamisessa, kertoo asiamiessosiaalityöntekijä Marjatta Kaurala.
Perhetyöntekijöiltä voi kysyä parisuhteeseen ja lapsen kasvatukseen liittyvistä asioista, jos perheessä jompikumpi vanhempi on vankilassa.
– Vankien kumppanit saattavat olla jopa tiukemmilla kuin vanki itse. Kumppanit kertovatkin, että koko perhe lusii, kun toinen vanhemmista on vankilassa, kertoo perheterapeutti, projektikoordinaattori Tarja Sassi Ehjä perhe –hankkeesta.
Monet pyrkivät salaamaan vanhemman tuomion lapselta, mutta tämä ei ole kokemusten mukaan suositeltavaa.
– Vanhemmat voivat ajatella suojelevansa lasta, jos he eivät kerro totuutta, tai he eivät tiedä, miten asiasta pitäisi kertoa. Tosiasiassa vanhemman vankeutta ei voi salata lapselta. Hän kuulee perheen aikuisten keskusteluja ja usein myös ympäristö tietää asiasta. Lapsi voi kuulla asian toisilta lapsilta pihalla, koulussa tai päiväkodissa. Lapselle on annettava keskustelun avulla välineet, joilla hän selviää vaikeasta tilanteesta sekä itsensä että ympäristönsä kanssa. Teon yksityiskohtia ei tarvitse kertoa, Sassi neuvoo.
Kun ihminen syyllistyy rikokseen ja saa vankeustuomion, asia vaikuttaa laajaan joukkoon ihmisiä hänen lähipiirissään. Vangin puoliso, lapset ja vanhemmat sekä muut sukulaiset ja ystävät joutuvat käsittelemään asian omasta näkökulmastaan. Jos tuomio on tullut yllättäen ja rikos on vakava, saattaa myös läheinen ihminen joutua syvään kriisiin.
Ulkopuolisen avun hakemista voivat estää häpeän ja syyllisyyden tunteet ja joskus myös todelliset kokemukset siitä, että ammattiauttajalle tilanne on liian vieras. Aina ei myöskään ole tietoa siitä, mistä apua voisi saada. Monella jo pelkästään riittävän tiedon saaminen asioista auttaa ahdistuksen lieventämisessä. Tietoa on nyt koottu Portti vapauteen –palvelun uuteen tietopankkiin
Palvelussa on tietoa myös eri puolella Suomea järjestetyistä vertaistukiryhmistä ja mahdollisuus keskustella toisten samassa asemassa olevien kanssa ”Linnalesket”- ja ”Kotikontu”-palstoilla.
Portti vapauteen -palvelusta tiedotetaan mm. vankiloiden tapaamistiloissa ja yhdistysten kautta.
Pyydämme osoittamaan mahdolliset vankien kumppanien haastattelupyynnöt Tarja Sassille.
Tarja Sassi
Perheterapeutti, projektikoordinaattori
Ehjä perhe –hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiö
050 4124 016
tarja.sassi[at]krits.fi
Marjatta Kaurala
Asiamiessosiaalityöntekijä
Kriminaaliasiamiestoiminta, Kriminaalihuollon tukisäätiö
050 3447 582
marjatta.kaurala[at]krits.fi
Lotta Lehmusvaara
Viestintäkoordinaattori
Viestintäyksikkö, Portti vapauteen, Kriminaalihuollon tukisäätiö
050 4119 264
lotta.lehmusvaara[at]krits.fi
Portti vapauteen on avattu tammikuussa 2007. Palvelun tuottaa Kriminaalihuollon tukisäätiö yhteistyössä Rehellistä elämää -verkoston kanssa. Verkostoon kuuluvat mm. Vankien omaiset VAO ja KRIS-yhdistykset.
Palvelun päämääränä on vähentää uusintarikollisuutta parantamalla rikostaustaisten ja heidän läheistensä suoriutumismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa.
Siirry porttiin:
http://www.porttivapauteen.fi
