Kriminaalihuollon tukisäätiön avoimet työpaikat

LapsET näkyvIksi -seminaari,  

DIAK-Etelä, Helsinki 

21.4.2010

Katso video seminaarista
Lue videon käsikirjoitus
Seminaarin materiaalit
Tiivistelmät seminaarin esitelmistä
Seminaarikuvia
Tietoa vankiperhetyön verkostosta

Vankiperhetyön verkoston tapaaminen järjestettiin tänä keväänä laajennettuna.  Teemana olivat lapset, joiden vanhempi on vankilassa. Näitä lapsia arvellaan olevan Suomessa jopa 10 000. Vieraita oli myös  Ruotsista ja lisäksi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula osallistui tapahtumaan.

VIDEON KÄSIKIRJOITUS

Lapsi Näkyväksi -seminaari toi Helsinkiin Ruotsin kokemukset. Siellä lapsen etu on nostettu esiin tärkeäksi näkökulmaksi rikosseuraamusjärjestelmässä.

Yhteensä noin 13.000 henkilöä on Suomessa rikosseuraamusjärjestelmän toimenpiteiden kohteena vuosittain. Rangaistus ei kosketa pelkästään tuomittua itseään, vaan se vaikuttaa myös tuomitun läheisten ja perheen elämään.

Perheen lapsille vankeustuomio aiheuttaa eron vanhemmasta. Lisäksi se vaikuttaa lapseen heikentämällä perheen toimeentuloa ja vapauteen jäävän vanhemman, usein äidin, jaksamista.

Lapsia, joiden elämää vankeus varjostaa, arvellaan olevan Suomessa jopa 10 000. Luku on sama kuin naapurimaassamme Ruotsissa.

Vankiperhetyön verkosto kutsui huhtikuussa 2010 Ruotsista vieraita kertomaan siitä, miten heillä on autettu vanhemman vankeudesta kärsiviä lapsia. Mitä me, suomalaiset, voisimme oppia ruotsalaisilta, jotta meidänkin lapsillamme olisi turvatumpi tulevaisuus?   

Riksbryggan on ruotsalainen järjestö, joka auttaa vankien lapsia. Seminaariin saapui suomalaissyntyinen Pia Bergström Tukholman Brygganista. Hän ohjaa Delfinen-ryhmää, jossa on 7-12 -vuotiaita lapsia.

Ruotsissa on tutkittu, että vankien lapsilla on paljon oireita, jotka johtuvat vanhemman vankeudesta. Heillä on esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, masennusta ja ruokahaluttomuutta.

Vertaisryhmässä he voivat jakaa kokemuksia ilman pelkoa aikuisen turvallisessa ohjauksessa.

Samaan aikaan vanhemmat voivat tavata muita vanhempia. Silloin tällöin Bryggan järjestää perheille yhteistä vapaa-ajanviettoa.

Tukholman Brygganissa toimii myös ryhmä, jossa on 13–18 -vuotiaita nuoria. Tämä ryhmä sisältää enemmän vapaamuotoista juttelua kuin lasten ryhmä, jossa edetään teemoittain.

Nuorten keskusteluissa on käynyt ilmi, että jokainen ryhmän jäsen on joutunut kohtaamaan kiusaamista. heille tarjotaan mahdollisuus puhua ilman häpeää muiden samaa kokeneiden kanssa.  

On erittäin tärkeää, että lapset tulevat kuulluiksi ja he saavat tarvitsemaansa tukea. Bryggan tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin ja vankiloiden kanssa.

Mona Lillkåll-Kassarp kertoi siitä, miten lapset huomioidaan Ruotsin vankiloissa. Siellä hallitus alkoi 1990-luvulla kiinnittää huomiota vankien lasten asemaan.

Huomattiin, että varsinaista tietoa vankien omaisten ja erityisesti lasten tilanteesta ei ollut. Aiheesta tehty selvitys paljasti toimenpiteiden tarpeellisuuden.

Myöhemmin huomattiin vanhemman vankilarangaistuksen aiheuttavan lapselle lukuisia ongelmia.

Lisäksi vanhemmilla havaittiin olevan vaikeuksia suhtautua rooliinsa kasvattajina.

Selvityksen jälkeen rikosseuraamuslaitoksen rakenteita ja toimintaa alettiin uudistaa. Huomattiin, että lapsen asemaa voitiin merkittävästi parantaa ja samalla minimoida niitä haittavaikutuksia, joita vanhemman vankeus aiheuttaa lapsen kehitykselle.

Lasten näkökulma sisällytettiin Ruotsin rikosseuraamusalan perusopetukseen vuonna 2004. Nyt jokainen laitoksessa työskentelevä tietää, miten lapsia tulee kohdella esimerkiksi tapaamisten yhteydessä.

Vuonna 2005 Ruotsin vankiloihin perustettiin lapsivaltuutetun tehtävä. Sitä hoidetaan oman toimen ohella.  Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaan jokaisessa vankilassa pitää olla vähintään yksi lapsivaltuutettu, joskin monissa vankiloissa valtuutettuja on kaksi tai kolmekin.

Vankilan lapsivaltuutetun tehtävänä on huolehtia kaikista lapsiin liittyvistä asioista omassa laitoksessaan.  

Hän osallistuu muun muassa tiedotukseen, koulutukseen, vierailuiden järjestämiseen ja laitosrutiinien parantamiseen lasten kannalta.

Lapsivaltuutetun vastuulla on myös hoitaa vankien tapaamiset lapsen näkökulmasta mahdollisimman hyvin.

Lapselle vanhemman tapaaminen vankilassa voi olla hyvinkin ristiriitainen kokemus. Toisaalta isän tai äidin näkeminen on hieno ja pitkäänkin odotettu asia, mutta vankila voi ympäristönä näyttäytyä pelottavalta.

Pelkoja pystytään lievittämään antamalla selkeää tietoa vankilasta ja vankilavierailuista etukäteen sekä ottamalla lapsi huomioon vierailun aikana.

Vanhemmuuden tukemisella on tässä tärkeä rooli. Lasta valmistellaan etukäteen materiaalein ja keskusteluin, jotta tulevat vierailut vankilaan isää tai äitiä tapaamaan eivät olisi traumatisoivia vaan helpottaisivat ikävää. 

Ruotsin rikosseuraamuslaitos on tuottanut paljon lapsille ja heidän vanhemmilleen tarkoitettua materiaalia.

Materiaaleja on myös vanhempainkursseilla, joita vankiloissa järjestetään säännöllisesti.

-          Haluamme että vanki alkavat tuntea ylpeyttä vanhemmuudestaan, Mona Lillkåll-Kassarp kertoi. Hänen mukaansa piirien tarkoitus on myös herättää vastuuntuntoa vanhemmissa.

Vanhemmuudesta puhuminen voi olla kipinä esimerkiksi päihderiippuvuudesta irtautumiseen.

Mona Lillkåll-Kassarp työskentelee Kronobergin vankilassa. Se on tutkintavankila, jossa laitoksen turvallisuuteen kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Lasten etu pyritään kuitenkin sovittamaan turvallisuuden vaatimuksiin niin hyvin kuin mahdollista ja Lillkåll-Kassarp kertoikin saavansa työlleen esimiehiltään täyden tuen.  

Suomen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korosti, että viranomaisten on päätöksissään otettava huomioon lapsen etu. Esimerkiksi päätös vanhemman vangitsemisesta vaikuttaa lapseen, joten lapsen etu on otettava huomioon. Vaikutuksia lapseen tulee arvioida etukäteen.

Näin sanoo YK:n lasten oikeuksien sopimus. Se on ollut Ruotsissakin lähtökohtana vankiloiden uudistuksille. 

Aula kertoi, että lastensuojelulaki velvoittaa selvittämään vangin lapsen tuen tarpeen. Käytännössä tämä toteutuu hyvin vaihtelevasti. Toisaalta myös vankeinhoidosta puuttuvat yhteiset tavoitteet ja toimintamallit lasten huomioimisesta, perhetyöstä ja tapaamisten järjestämisestä.

Lapsen oikeudet ja hyvinvointi on saatava mukaan viranomaistoiminnan vakituisiin rakenteisiin ja käytäntöihin vankiloissa ja kunnissa.  

Lapsilla on myös ihan omia oikeuksia. Heidän tulee esimerkiksi saada tietoa vankeudesta omaan ikä- ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla. Lapsia tulee voida ajatella erillisinä subjekteina, ilman vanhempien kuntoutumisen tuen näkökulmaa. 

Seminaari jätti osallistujiin tunteen, että me aikuiset voimme tehdä vielä paljon lasten ja heidän tulevaisuutensa hyväksi. Se edellyttää, että alamme vihdoin nähdä lapsen.     

Seminaarin materiaalit
Tiivistelmät seminaarin esitelmistä
Seminaarikuvia
Tietoa vankiperhetyön verkostosta
Sivun alkuun