Toiminta ja tavoitteet

Maalinnoitus-hankkeessa kerättiin laaja-alaista kokemusta ja hyviä käytäntöjä uudentyyppisestä yhdyskuntaseuraamusten suorittamisen mallista. Asiakkaita tuettiin palvelun suorittamisessa korostetun tuen elementtien, kuten esimerkiksi vertaistuen, tukihenkilönä toimivan työ- ja palveluohjaajan sekä luonnonympäristöjä hyödyntävän green care -ajattelun avulla.

Hanke oli suunnattu erityisesti sellaisille yhdyskuntaseuraamusasiakkaille, joiden on hankala löytää palvelupaikkaa, tai jotka muuten tarvitsevat sellaista tukea palvelun suorittamiseen, mitä niin kutsutuilla perinteisillä palvelupaikoilla ei ole mahdollista tarjota.

Vertaistukea ja yhdessä oppimista ryhmässä
Työtoiminta toteutettiin 4-5 hengen ryhmissä, joista toinen työskenteli maanantaisin ja tiistaisin ja toinen keskiviikkoisin ja torstaisin, neljä tuntia kerrallaan. Asiakkaalle palvelutunteja kertyi viikossa siis saman verran kuin perinteisessä yhdyskuntapalvelussa.

Töihin perehdytettiin palvelun aikana ja uusia työmenetelmiä kokeiltiin ja oppittaan yhdessä työ- ja palveluohjaajan kanssa. Oman kädenjäljen näkymisen ja fyysisesti raskaan työn kautta saattoi saada kyvykkyyden ja itseluottamuksen kokemuksia, jotka tuottivat onnistumisen ja osaamisen tunteita.

Ryhmämuotoisen toiminnan taustalla olivat sekä käytännön syyt että myös ajatus siitä, että ryhmätoiminnassa syntyvä vertaistuki voisi toimia voimavarana ja kuntouttavana elementtinä osallistujille.

Kun palvelu saatiin suorittaa olosuhteissa, jossa työkaverit olivat vertaisia ja painivat ehkä elämässään samankaltaisten kysymysten kanssa, saattoivat työnteon lomassa käydyt ohjatut juttutuokiot ja keskustelut tuoda uutta näkökulmaa ongelmien ratkaisemiseksi.

Palvelun läpi työ- ja palveluohjaajan tuella

Asiakkaiden kanssa palvelupaikalla oli työ- ja palveluohjaaja, joka ohjasi ja neuvoi käytännön töissä, kannustaa ja toimii esimerkkinä. Työ- ja palveluohjaajan tuki ja ohjaus syntyi henkilökohtaisen vuorovaikutuksen kautta.

Merkittävä osa työ- ja palveluohjaajan toimintaa oli asiakkaiden monipuolinen tukeminen ja kanssakulkeminen myös varsinaisten palvelutuntien ulkopuolella. Tukea ja neuvoja sai esimerkiksi asuntoasioiden hoitamisessa, sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa asioimisessa sekä elämänhallinnan löytymisessä.

Tavoitteena oli, että työ- ja palveluohjaajan tuen avulla asiakkaat pystyisivät paitsi suorittamaan yhdyskuntaseuraamuksensa myös saamaan uutta näkökulmaa ja käytännön neuvoja ongelmien ratkaisuun ja kohtaamiseen.

Rauhoittumisen taitoa luonnon avulla
Luonnossa oleskelulla on tunnetusti hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, kuten stressin lievittymistä ja mielialan kohentumista. Ongelmat ilmenevät voimakkaina terveydellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla. Toiminta, jossa luontoa ja luonnollisia ympäristöjä käytetään tavoitteellisesti hyvinvoinnin edistämiseen, kutsutaan green care -toiminnaksi.

Maalinnoitus-hankkeessa luonnon elvyttäviä vaikutuksia hyödynnettiin linnoitusalueiden hoitotyössä sekä toimintaympäristönä toimivan vehreän puiston avulla että luonnon kanssa tapahtuvan aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. Toimintaa toteutettiin kuntouttavien metsätöiden mallia soveltaen.

Maalinnoitusten hoidon pääasiallisena tavoitteena on linnoitusrakenteiden säilyvyyden turvaamisen lisäksi maisemanhoito, ja muun muassa linnoitusalueiden rikkaan kasvilajiston säilyminen. Tällöin hoidon kohteena on myös luontoympäristö itsessään. Hankkeessa osallistujat pääsivät myös osaksi hoidettavan maiseman historiallista ketjua ja näin ollen itsekin osaksi linnoitusten historiaa.

Tavoitteet
Vaikka ryhmämuotoiseen yhdyskuntapalveluun on aiemmin suhtauduttu rikosseuraamusalan toimijoiden keskuudessa epäilevästi, ovat asenteet sittemmin muuttuneet myönteisimmiksi. Uudentyyppisille palvelupaikkakokeiluille onkin tilausta, jotta ryhmämuotoisesta yhdyskuntapalvelusta saataisiin enemmän kokemusta.

Maalinnoitus-hankkeen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita oli kerätä kokemuksia ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun käytännön kysymyksistä, kuten ryhmän koosta, dynamiikasta ja vertaistuesta, sekä työnjohdon ja palveluohjaajan/tukihenkilön roolien yhdistymisestä työ- ja palveluohjaajan työnkuvassa.

Hankkeen mitattavissa oleviin tavoitteisiin kuului asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn kohentaminen yhdyskuntaseuraamuksen suorittamisen ohella. Tuloksia mitattiin Työterveyslaitoksen Solmu-koordinaatiohankkeen kehittämällä Kykyviisari-mittarilla.

Erityisesti ESR-ohjelmakauden 2014–2020 toimintalinja 5:n käyttöön suunnatulla mittarilla arvioidaan asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn muutosta hankkeeseen osallistumisen aikana. Rikostuomioon johtaneita syitä voidaan etsiä asiakkaiden usein pitkäaikaisista, jopa koko elämän mittaisista vastoinkäymisistä ja vaikeuksista.

Koska asiakkaat olivat hankkeen toiminnassa mukana tuomionsa pituudesta riippuen suhteellisen lyhyen ajanjakson, ei Kykyviisari saanut mitattua hankkeen toiminnan vaikutuksia kovinkaan selvästi. Rikosseuraamuksen suorittaminen hankkeessa oli kuitenkin monelle asiakkaalle tärkeä askel rikoksettoman ja paremman tulevaisuuden suuntaan.

Muita hankkeessa seurattavia määrällisiä muuttujia olivat muun muassa suoritettujen yhdyskuntapalvelutuntien määrä, hoidetut linnoitusalueet, sekä loppuun asti suoritettujen palveluiden määrä.

a8d7-ml-kaivantoa.jpg
200pxkorkea
a659-ml-ruskanpeitossa.jpg
200pxkorkea
1c95-ml-tunneliin.jpg
VERKKOVARAANI