Biljardia, pizzaa vai pullanhuurua?
Kaunis vanha kivitalo ”Ikuisen vapun aukion” eli Vaasanaukion kupeessa, Sörnäisten metroaseman lähellä. Rappukäytävään tuoksuu juuri paistettu pizza. Vertaistuki Rediksessä on tänään ruuanvalmistusryhmä. Kodinomaisessa huoneistossa tapaamme Jussin, joka kertoo innostuneensa Rediksessä leipomisesta.
Jussi, 44 v. on istunut 13 vuotta eri rangaistuslaitoksissa ympäri Suomea ja Espanjaa. Syynä ovat olleet omaisuus- ja petosrikokset. Juuri ennen joulua viisi vuotta sitten Juhani vapautui viimeisen kerran vankilasta. Nyt hän pyrkii pysymään pois kiven sisältä. Suuri apu tähän on löytynyt vertaistuki Rediksestä, entisten vankien ylläpitämästä yhteisöstä.
”Täällä on tosi hyvä olla. Tiedämme kaikki toistemme taustat ja siksi asioista on helppo puhua”, Jussi kertoo. Hänestä vaistoaa vahvan sitoutumisen Redis-yhteisöön ja sen arvoihin. Päihteettömyys, rehellisyys ja toverillisuus ovat asioita, joiden pohjalta ponnistetaan vankilakierteestä elämänhallintaan siviilissä.
Vapautuminen on riskialtis hetki. Jussille jo riehakkaat vapautumisjuhlat ovat saattaneet palauttaa miehen saman tien kiven sisälle.
Asunto ja arkisten asioiden opettelu sekä sosiaalisten suhteiden hallinta ovat vangille haasteellisia pitkän laitosvaiheen jälkeen. Vankilat ja kriminaalihuolto ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Redis pyrkii kouluttamaan tukihenkilöitä vapautuville vangeille ja järjestämään ryhmiä sekä vankiloissa että omissa tiloissaan. Rediksen toiminta tapahtuu kuitenkin lähinnä virka-aikana. Illoiksi ovet sulkeutuvat ja kukin on sen jälkeen omillaan. Jussi toivookin, että jatkossa vapautuneille olisi mahdollista järjestää ympärivuorokautista vertaistoimintaa, kuten Ruotsissakin on.
Ennen Redistä Jussi kertoo olleensa sitä mieltä, että kaikki ikävä hänen elämässään on yhteiskunnan syytä. Nyt hän kertoo ymmärtävänsä oman vastuunsa tapahtuneista ja ajattelevansa lähes päinvastoin. ”Ikä tuo myös mukanaan lempeämpää asennoitumista asioihin”, hän toteaa.