Rikosseuraamusalueiden eroavaisuudet

Olen muutama kuukausi sitten siirtynyt rikosseuraamusalueelta toiseen. Olen edelleen suljetussa vankilassa. Itse asiassa tämä Sukevan vankila on tämän rikosseuraamusalueen suljetuin vankila.

Ei tämäkään vankila mikään unelma ole kuntoutustoimenpiteitä ajatellen. Suljetuksi vankilaksi täällä kuitenkin asiat toimivat yllättävän hyvin.

Täytyy ottaa huomioon, että vertaan edelleen tätä vankilaa Riihimäen vankilaan. Se taas on yhteiskuntaan takaisin sopeuttamisen kannalta kaukana ihanteellisesta.

Sukevan vankilasta olen vihdoin päässyt yön yli kestäville poistumisluville. Se helpottaa huomattavasti perhesuhteiden ylläpitämistä.

Asia, joka minua eniten yllätti, oli, kun minut kutsuttiin pääkaupunkiseudulle viranomaistapaamiseen. Sain tapaamista varten yhden vuorokauden poistumisluvan tärkeä syy -perusteella. Asiaan tietenkin vaikutti, että yksi vankilan sosiaalityöntekijöistä esitteli asian päättäville henkilöille.

Oikeastaan minun ei tulisi yllättyä päätöksestä. Tarkoitan, että tuollaisessa tapauksessa minulle myönnettiin poistumislupa tärkeä syy -perusteella. Sillä poistumislupa oli rangaistusajan suunnitelman mukainen ja edisti lisäksi sen toteutumista.

Mutta kun tuollaista en ole aikaisemmin saanut, menin asiasta vähän hämilleen.

Haluan muutenkin nostaa esille vankilan sosiaalityön. Näin yhtenä lauantaina jotain, mikä yllätti minut. Yksi sosiaalityöntekijöistä oli tullut töihin toteuttamaan vanki-isän tapaamista lapsensa kanssa.

Olen itsekin aina saanut tukea ja apua niissä asioissa, joissa olen käynyt sosiaalityöntekijän luona.

Tänä vuonna täällä vankilassa järjestetään kahdesti isä-lapsi-päivä. Tiedustellessani asiaa minulle kerrottiin, että täältä avustetaan tulijoiden matkarahojen suhteen. Tämä on erittäin tärkeää, sillä valitettavan monet perheet, joissa joku sen jäsenistä on vankilassa, ovat taloudellisesti tiukilla.

Lisäksi minulle kerrottiin, että täällä järjestetään ohjelmaa sekä lapsille että saattajille. Tällaiset päivät ovat juuri sellaisia, joihin suljettujen vankiloiden tulisi panostaa enemmän.

Tällaista toimintaa tulee lisätä entisestään.

Mietin, että mistä eroavaisuus rikosseuraamusalueiden välillä sitten johtuu.

Haluan toki tuoda esiin, että on minulle jäänyt hyvä maku myös Riihimäen vankilassa käydyistä keskusteluista sekä kuntoutustoimenpiteistä, joita vankilan sosiaalityöntekijä hoiti.

Tuntuu vain siltä, että sielläkin sosiaalityöntekijä haluaa auttaa enemmän, mutta vankilan turvapuoli laittaa kapuloita rattaisiin.

Ymmärtäisin paremmin eroavaisuudet, mikäli olisin siirtynyt avovankilaan. Että silloin ikään kuin avautuisi kaikenlaisia mahdollisuuksia perhesuhteiden ylläpitämiseen.

Vaikka ymmärrän, en silti hyväksy, ettei suljetuissa vankiloissa järjestetä enemmän kuntoutustoimenpiteitä.

Vankiloiden eroavaisuudet ovat järkeenkäypiä, mutta eivät rikosseuraamusalueiden eroavaisuudet. Emme me niin isossa maassa asuta eikä meillä niin paljon vankeja ole, ettemmekö saisi luotua yhteneviä sääntöjä ja käytäntöjä rikosseuraamusalueiden kesken.

Ehkä joku nyt ajattelee, että olen siinä vaiheessa tuomiota, että minulle on aika tarjota näitä mahdollisuuksia. Heille haluan sanoa, että mikäli asiat tukevat ja edistävät rangaistusajan suunnitelmaa, mahdollisuudet tulisi antaa myös aikaisemmassa vaiheessa tuomiota.

Kevättä odotellessa
Janne