Normaalisuusperiaate

Normaalisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että rikosseuraamukseen tuomittu henkilö on pääsääntöisesti oikeutettu yhteiskunnan normaaleihin palveluihin ja etuuksiin seuraamuksen suorittamisesta huolimatta.

Poikkeamia tästä pääsäännöstä tulee väistämättä erityisesti vankeusrangaistuksen suorittamisen aikana osin vapauden menetyksen vuoksi sinänsä ja osin siksi, että henkilön oikeuksia saada tiettyjä etuuksia tänä aikana on rajoitettu lainsäädännössä.

Vankeusrangaistuksen suorittaminen merkitsee jo seuraamuksen luonteen vuoksi yksilön joidenkin keskeisten perusoikeuksien rajoittamista.

Näitä ovat esimerkiksi oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, yksityiselämän suoja sekä liikkumisvapaus.

Normaalisuusperiaatteen toteutuminen yhdyskuntaseuraamuksissa ja valvotussa koevapaudessa

Normaalisuusperiaate toteutuu yhdyskuntaseuraamusten suorittamisen ja valvotun koevapauden aikana varsin hyvin.

Yhdyskuntaseuraamuksia ovat ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen nuorten rikoksentekijöiden valvonta, nuorisorangaistus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus ja ehdonalaisesti vapautettujen valvonta.

Valvotussa koevapaudessa on kyse vankeusrangaistuksen loppuvaiheeseen sijoittuvasta, vapautumiseen valmentavasta jaksosta, jonka vanki suorittaa kotonaan tai muussa asumiseen tarkoitetussa paikassa ja jonka kuluessa valvonta tapahtuu teknisin välinein tai muulla tavoin erityisesti valvottuna.

Näissä seuraamusmuodoissa normaalisuusperiaate toteutuu esimerkiksi siten, että tuomitun on mahdollista opiskella ja tehdä työtä tavanomaisesti, hänet luetaan työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi, hänellä on oikeus saada yleisen järjestelmän mukaiset asumis-, sosiaali- ja terveyspalvelut ja hänelle maksetaan hänen mahdollinen eläkkeensä.

Normaalisuusperiaatteen toteutuminen vankiloissa

Viime vuosina eri hallinnonalojen välisissä keskusteluissa on tuotu esiin normaalisuusperiaatteen toteuttamisen tärkeys. On onnistuttu saamaan aikaan esimerkiksi käytäntöjen muutoksia, joiden ansiosta normaalisuusperiaatteen toteutuminen on laajentunut myös vankeusrangaistusta suorittavien henkilöiden kohtelussa ja olosuhteissa.

Erityisesti mahdollisuudet hankkia yleisen koulutusjärjestelmän mukaista koulutusta vankeusrangaistuksen suorittamisen aikana ovat parantuneet olennaisesti.

Monin osin tarvittaisiin kuitenkin säädösten muutoksia, jotta normaalisuusperiaatteen toteutuminen toden teolla etenisi.

Normaalisuusperiaatteen toteuttamiseen on liitetty myös kustannusjakokysymys: minkä tahon maksettavaksi palveluiden järjestäminen lähinnä kuuluu.

Kustannusjakokeskustelut on käyty lähinnä Rikosseuraamuslaitoksen ja kuntien välillä.

Suomalaisessa seuraamusjärjestelmässä on omaksuttu vaativat tavoitteet: seuraamuksen täytäntöönpanon kuluessa pyritään lisäämään henkilön valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä hänen elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan sekä ehkäisemään uusintarikollisuutta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monen alan toimijan hyvää yhteistyötä. Rikosseuraamuksiin tuomittujen henkilöiden elämäntilanne on monissa tapauksissa sellainen, että henkilö on erityispalveluiden tarpeessa. Toisin sanoen tavanomainen palvelutaso ei aina riitä.

Tällöin normaalisuusperiaatteen toteuttaminen edellyttää tavallista suurempaa paneutumista ja panostusta henkilön elämäntilanteeseen ja sen kohentamiseen.

Normaalisuusperiaatteen toteuttamisen tärkeyteen liittyy sekä periaatteellinen että käytännöllinen puolensa.

Periaatteellinen puoli sisältää sen, että rangaistuksen suorittamista sinänsä ei voida pitää perusteena sulkea henkilö yleisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle.

Käytännöllisellä puolella tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan yleisessä palvelujärjestelmässä toimivilla tahoilla on omalta alaltaan sellaista erityistä asiantuntemusta, joka on tarkoituksenmukaista saattaa kaikkien sitä tarvitsevien saataville.

Lyhyesti

  • Normaalisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että rikosseuraamukseen tuomittu henkilö on oikeutettu yhteiskunnan normaaleihin palveluihin ja etuuksiin seuraamuksen suorittamisesta huolimatta.
  • Vankeudessa poikkeamia normaalisuusperiaatteesta tulee väistämättä vapauden menetyksen vuoksi ja siksi, että vankeuden aikana joitakin oikeuksia ja etuuksia on rajoitettu lainsäädännössä.
  • Rikoksesta tuomituilla on lähes aina suuri palvelujen tarve. Siksi normaalisuusperiaatteen toteuttaminen edellyttää tavallista suurempaa paneutumista ja panostusta henkilön elämäntilanteeseen ja sen kohentamiseen.
  • Normaalisuusperiaatteen toteuttaminen vankiloissa edellyttää monen tahon yhteistyötä ja kustannusten jakamista.

Anne Hartoneva
Hallitussihteeri
Oikeusministeriö, Kriminaalipoliittinen osasto