Vangin lapsen asema ja oikeudet lastensuojelussa

Lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun. Kun vanhempi on tutkintavankeudessa tai suorittamassa vapausrangaistusta, lapsen tilanne tulee selvittää.

Sosiaalihuoltolain mukaisesti lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Jos lasten ja perheiden kanssa toimiville viranomaisille nousee huoli lapsen arjen sujuvuudesta tai lapsen kasvun tai kehityksen vaarantumisesta, viranomaisen tulee aina tehdä lastensuojeluilmoitus.

Lastensuojelun yleiset tehtävät

Lastensuojelun tarkoituksena on lasten yleisiin kasvuolosuhteisiin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen heidän kasvatustehtävässään sekä perinteisempi lapsen suojelutehtävä, jolla tarkoitetaan lapsen oikeuksien turvaamista kaikissa tilanteissa.

Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa turvaamaan lapselle osuuden yhteiskunnan voimavaroista, oikeuden erityiseen suojeluun sekä oikeuden osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että yhteiskunnan tulee taata lapsille laadukkaat peruspalvelut, mutta myös sitä, että yhteiskunnan tulee ottaa vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista tilanteissa, joissa vanhempien voimavarat eivät riitä sitä turvamaan.

Lastensuojelulaki painottaa vanhempien tukemista heidän kasvatustehtävässään ensisijaisena tuen muotona. Kaikilla lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon sekä yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Lapsen tarpeet tulee huomioida kautta palvelujärjestelmän ja siten ne tulee ottaa huomioon myös esimerkiksi aikuisille suunnatuissa palveluissa.

Lapsen etu ja osallisuus lastensuojelussa

Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollossa työskennellään siten, että mahdollisuus jatkotyöskentelyyn perheen kanssa on ensisijaista aina kun se on mahdollista lapsen etua vaarantamatta.

Lastensuojelun keskeinen tehtävä on tukea vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa.

Lastensuojeluasiakkuuden käynnistyminen

Jos lasten ja perheiden kanssa toimiville viranomaisille nousee huoli lapsen arjen sujuvuudesta tai lapsen kasvun tai kehityksen vaarantumisesta, viranomaisen tulee aina tehdä lastensuojeluilmoitus.

Asiasta tulee pääsääntöisesti neuvotella perheen kanssa ja voidaan myös päätyä siihen, että viranomainen tekee yhdessä lapsen, nuoren ja/tai perheen kanssa pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.

Ilmoituksen tai pyynnön taustalla on ajatus, että lastensuojelusta haetaan perheelle lisää tukea tai apua. Myös perhe voi itse olla yhteydessä lastensuojeluun avun hakemiseksi.

Lastensuojeluilmoitus, pyyntö, hakemus tai muu vireilletulon tapa ei tarkoita sitä, että lapsesta/perheestä tulee lastensuojelun asiakas asiakkuuteen, vaan sosiaalityöntekijä tekee seitsemän päivän sisällä ratkaisun siitä, käynnistetäänkö lapsen kohdalla sosiaalihuoltolain 36 §:n mukainen palvelutarpeen arviointi. Samalla voidaan tehdä myös lastensuojelulain 26 §:n mukaista arviota lastensuojelupalvelujen tarpeesta.

Lastensuojelunilmoituksen tulon jälkeen sosiaalityöntekijän on kuitenkin aina arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve.

Lastensuojeluasiakkuus käynnistyy, jos sosiaalityöntekijä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että siihen on tarvetta. Lastensuojelulaki ei mahdollista ilmoittajataholle sen kertomista, mitä tehdystä lastensuojeluilmoituksesta seuraa.

Lastensuojelutarpeen arviointia tehtäessä on kuitenkin usein tärkeää kutsua ilmoittajataho mukaan selvitystyöhön tai vähintään selvityksessä hyödynnetään lapsen ja perheen kanssa työskentelystä aiemmin kertynyttä tietoa.

Asiakkaan tulee aina olla tietoinen siitä, miten hänen asiansa käsittely etenee. Aikuisten palvelujen työntekijöiden tulee puolestaan aina selvittää ja turvata hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve (kuten tutkintavankien tai vapausrangaistusta suorittamassa olevien vankien lasten tilanne).

Tilanteesta riippuen voi riittää, että todetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen olevan asianmukaisesti järjestetty tai vaihtoehtoisesti aikuisten palvelujen työntekijän tulee olla yhteydessä joko peruspalveluihin tai lastensuojeluun lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Aikuisten palvelujen työntekijöiden on myös tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus tilanteissa, joissa arvioidaan syntymättömän lapsen tarvitsevan joitain tukitoimia välittömästi syntymän jälkeen. Ennakollista lastensuojeluilmoitusta tehdään kunnan aikuissosiaalityöstä vastaaville työntekijöille tai vaihtoehtoisesti kunnan sosiaalipäivystykseen, koska sen tarkoituksena on jo raskauden aikana tukea äitiä tarvittavien sosiaalipalvelujen avulla.

Lastensuojelua avo- ja sijaishuollossa

Lastensuojelu sekä avo- että sijaishuollossa perustuu aina lapselle tehtyyn asiakassuunnitelmaan. Avohuollon asiakassuunnitelma laaditaan aina tiiviissä yhteistyössä lapsen, hänen vanhempiensa ja muiden läheisten ihmisten sekä viranomaisten kesken.

Siihen kirjataan lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve, ne olosuhteet, joihin lastensuojelutyöllä pyritään vaikuttamaan, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan sekä asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä.

Erilaiset muutokset lapsen tai vanhemman elämäntilanteessa tulee todeta arvioimalla asiakassuunnitelmat, yhtenä esimerkkinä tällaisesta muutoksesta on koekotiutus.

Avohuollossa tarjottava tuki lastensuojelussa voi olla tapaamisia sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa, perheen saama taloudellinen tuki esimerkiksi harrastus- tai kuntoutuspalveluihin, lapsen kuntoutumis- tai terapiapalveluita, apua tukihenkilön tai – perheen muodossa, vertaisryhmätoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa tai avohuollon tukitoimena tehtävä sijoitus (joko lapsen sijoitus tai koko perheen sijoitus) sekä monia muita lasta ja perhettä tukevia palveluita.

Avohuollossa tarjottava tuki perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Avohuoltona toteutettavat sijoitukset ovat tilannetta arvioivia tai kuntouttavia lyhytaikaisia jaksoja, jotka tukevat lapsen ja vanhempien kotona selviytymistä.

Avohuollon asiakkaana olevan lapsen vanhemmilla tulisi olla tarpeen mukaan oma suunnitelma, josta tulee ilmetä se, miten vanhemman kanssa työskentelyssä saavutetaan lapsen asiakassuunnitelmassa vanhemman kuntoutukselle asetetut tavoitteet. Jos lapsi on huostaan otettu, tulee vanhemmille laatia aina lastensuojelulain mukainen asiakassuunnitelma, jossa selkiytetään sitä, miten vanhemmuutta tuetaan ja vahvistetaan lapsen sijoituksen aikana.

Jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, on arvioitava onko tarvetta lapsen sijoittamiselle kodin ulkopuolelle.

Jos lapsi on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle joko huostaan otettuna tai avohuollon tukitoimenpiteenä (> 6kk), hän on oikeutettu saamaan sijoittajakunnalta jälkihuoltopalveluja. Jälkihuoltopalveluista sovitaan yhdessä laadittavassa jälkihuoltosuunnitelmassa.

Lapsen sijoittaminen vankilan perheosastolle yhdessä toisen vanhempansa kanssa tapahtuu pääsääntöisesti avohuollon tukitoimenpiteenä. Ennen kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee sijoituspäätöksen, hän kuulee Rikosseuraamuslaitosta ja ottaa huomioon sijoituspäätöstä tehdessään vankeusrangaistusta suorittamassa olevasta vanhemmasta saadut tiedot sekä niiden vaikutus lapsen edun toteutumiseen.

Lapsi voidaan sijoittaa vankilan perheosastolle vain alle kaksivuotiaana. Lapsen edun niin vaatiessa sijoitusta voidaan jatkaa lapsen kolmeen ikävuoteen saakka.

Vangin lapsen oikeuksia

Jos vangin lapsi on lastensuojeluasiakkaana, hänellä tulee aina olla voimassa oleva asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmasta on vastuussa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja sen laatimiseen osallistuvat lapsi tai nuori itse, hänen vanhempansa tai muut huoltajat sekä sijaishuoltopaikan edustajat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohella.

Mikäli joku näistä tahoista ei pysty osallistumaan asiakassuunnitelmaneuvotteluun, hänelle tulee varata mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä ja mielipiteensä tilanteesta. Asiakassuunnitelmat tulee tarkistaa vuosittain ja näihin tarkistuksiin tulee kutsua mukaan edellä mainitut tahot.

Sijaishuollossa olevalle lapselle tulee turvata oikeus tavata vanhempiaan ja muita lapselle tai nuorelle läheisiä ihmisiä myös sijaishuollon aikana. Sosiaaliviranomaisten on tuettava ja edistettävä tätä yhteydenpitoa monipuolisesti. Yhteydenpito on aina lapsen – ei aikuisen – oikeus. Siten yhteydenpitoa voidaan rajoittaa esimerkiksi tilanteissa, joissa 12 vuotta täyttänyt lapsi kieltäytyy tapaamasta hänelle läheisiä ihmisiä.

Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa myös useista muista syistä. Tärkeää on kuitenkin huomata, että yhteydenpidon rajoittamisesta on aina tehtävä päätös. Yhteydenpidon rajoittaminen voi koskea tapaamisia, puhelimitse tai internetin välityksellä tapahtuvaa yhteydenpitoa tai kirjeitse tapahtuvaa yhteydenpitoa.

Aikuisten palvelut kiinnittyvät lastensuojeluun

Lapselle on aina turvattava riittävä hoito ja tuki silloin, kun vanhempi tai muu lapsesta huolehtiva henkilö on saamassa hoitoa tai apua omiin ongelmiin ja hänen kykynsä huolehtia täysipainoisesti lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen.

Lapsen tilanne tulee selvittää ja turvata riittävä hoito ja tuki myös silloin, kun vanhempi on tutkintavankeudessa tai suorittamassa vapausrangaistusta, jo ennen päätöksen antamista asiassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sen tarkistamista, onko asiakkaalla lapsia ja onko lapsen hoito ja tuki asianmukaisesti järjestetty. Mikäli näin on, riittää, että tilanne todetaan.

Usein tarvitaan asiakkaan ohjaamista tarvittavan palvelun piiriin, yhteistyöneuvottelun järjestämistä (aikuisten palvelujen työntekijän aloitteesta) tai mahdollisesti lastensuojelutarpeen tarkempaa selvittämistä (jolloin tehdään lastensuojeluilmoitus).

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi asiakassuunnitelma, jolla tuetaan ja edistetään vanhempien kuntoutumista. Vastuu vanhempien asiakassuunnitelman laatimisessa on lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä yhteistyössä aikuispalvelujen työntekijöiden kanssa.

Hanna Heinonen
Toiminnanjohtaja
Lastensuojelun keskusliitto

Vanhemman vankeus aiheena Lastensuojelun käsikirjassa