Vapautunut vanki työvoimapalvelujen asiakkaana

Kun vapautunut vanki ilmoittautuu työvoimatoimistossa työttömäksi työnhakijaksi, työntekijän on hyvä kartoittaa, miten hän on käyttänyt vankila-aikansa. Vankilasta vapautunut pitää vankila-aikaa usein hyödyttömänä ajanjaksona, mitä se ei työllistymisen näkökulmasta kuitenkaan ole.

Ensinnäkin asiakas on saattanut tehdä vankilassa työkykyä ja ammattitaitoa lisäävää työtä. Vankeusvangeilla on velvollisuus tehdä työtä tai osallistua koulutukseen tai muuhun toimintaan. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vangit myös osallistuvat suunniteltuihin toimintoihin. Osallistumattomuuteen voi olla syynä esimerkiksi se, ettei vankila ole pystynyt tarjoamaan kaikille työtä tai muuta toimintaa, vanki on itse halunnut olla toimintojen ulkopuolella tai tuomio on ollut lyhyt.

Myös sillä on merkitystä, mitä rangaistusajan suunnitelmaan oli kirjattu tavoitteiksi ja miten suunniteltu toiminta toteutui. Rangaistusajan suunnitelma on lähes kaikilla vangeilla. Joillakin suunnitelma perustuu arviointikeskuksessa tai yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehtyyn haastatteluun ja arvioon, jossa on kartoitettu mm. mahdollisuudet vaikuttaa henkilön rikolliseen käyttäytymiseen. Vapautuneelta voi myös kysyä, näyttäisikö hän koosteen omasta rangaistusajan suunnitelmastaan ja suunnitelmaan merkitystä toteutuneesta toiminnasta.

Vankeusaikana avovankilassa tehty työ on saattanut olla ennakkoveron alaista palkallista työtä, joka ei kuitenkaan ole perustunut työsuhteeseen. Vapautuneelta voi myös kysyä, voiko vankilan työnjohtaja kertoa hänen työssä selviämisestään ja työtaidoistaan.

Vapautuneella on saattanut olla myös oppisopimus, joka vapautumisvaiheessa on jäänyt kesken. Ilman työsuhdetta vankilassa suoritettu oppisopimus korvataan vuoden 2018 alusta koulutussopimuksella. Vapautumisvaiheessa on saattanut jäädä kesken myös jokin muu vankilassa aloitettu koulutus.

Vapautunut on saattanut osallistua päihdekuntoutukseen, jonka laajuus ja kesto voivat vaihdella suuresti. Hän on myös voinut osallistua ajattelutaitoihin ja rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaviin ohjelmiin.

Vankilasta vapautunut on yksilö siinä missä muutkin ihmiset. Yleistyksenä voinee kuitenkin sanoa, että vankilassa useampaan kertaan ollut on moniongelmaisempi ja syrjäytyneempi kuin työvoimahallinnon asiakas keskimäärin. Erilaisissa sosiaalisissa taidoissa voi olla puutteita ja virkamieskielen hahmottaminen hankalaa. Asiakas saattaa tarvita tavallista enemmän apua lomakkeiden täyttämisessä.

Velat vaikuttavat monen vangin taloudelliseen tilanteeseen. Työntekijän on hyvä tiedustella, mikä on vapautuneen velkatilanne ja onko hän ylipäätään selvillä siitä.

Tarvittaessa vapautuneelta voi kysyä lupaa olla yhteydessä esimerkiksi vankilan sosiaalityöntekijään tai vangin rangaistusajan suunnitelmien seurannasta vastuussa olleeseen vankeinhoitoesimieheen. Rikosseuraamuslaitoksen ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen yhteistyön linjaukset (TEM 1015/02.03.02/2013 ja Rise 13/296/2013) mukaisesti vapautunut on jo vankeusaikana saattanut olla yhteydessä joko työvoimatoimistoon tai työvoiman palvelukeskukseen, jolloin hänen palvelutarpeensa on jo arvioitu.

Kun työhallinnon asiakas on lähdössä suorittamaan vankeusrangaistusta, on hyvä muistuttaa, että hän voisi rangaistusajan suunnitelman teon yhteydessä kertoa paitsi työkokemuksestaan myös työnhakusuunnitelmastaan ja niistä julkisista työvoimapalveluista, joihin hän on osallistunut.

Vankilasta vapautuu lähes 5500 henkilöä vuosittain.  Noin kolmasosalle heistä tehtiin vapautumisvaiheessa palvelutarvearvio. Niistä, joille arvio on tehty, noin 60 %:lla arvioitiin olevan tarve työhallinnon palveluille.

Eila Lempiäinen
Ylitarkastaja
Rikosseuraamuslaitos