Verkostotyö vankien ja heidän perheidensä kanssa

Vankeus aiheuttaa suuria muutoksia vangin ja koko perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Vangin mahdollisuus viettää tavallista perhe-elämää lakkaa ja perheen sosiaalinen verkosto voi joutua kovalle koetukselle.

Läheiset voivat olla uupuneita ja kyllästyneitä ja siten itsekin vähintään tiedon ja ehkä myös avun ja tuen tarpeessa. Joidenkin perheiden kohdalla puhumme moniongelmaisuudesta tai ainakin moniasiakkuudesta, mutta on myös perheitä, joissa ei ole mitään erityisiä ongelmia toisen vankeusrangaistusta lukuun ottamatta.

Toimiva perhe on vangille ja koko perheelle voimavara. Se antaa parhaimmillaan motivaatiota vankeusrangaistuksen suorittamiseen ja vapauden koittaessa halua rikoksettomaan elämään. Matka kohden toimivampaa perheyhteyttä ja parempaa huomista edellyttää usein monenlaisia verkostoja.

Verkostotyö vankien ja heidän perheidensä kohdalla merkitsee vähintään yhteistyötä vankilan ja kunnan sosiaaliviraston henkilökunnan kanssa. Tärkeässä roolissa voivat olla myös ns. kolmannen sektorin ja kirkon työntekijät unohtamatta läheisten tärkeää roolia verkostossa.

Vankilan ja kuntien viranomaisten yhteistyö

Jos viranomaisten verkosto on laaja niin vankilassa kuin vapaudessakin, puoliso voi tuntea olevansa kaaoksen keskellä. Hän ei välttämättä kykene hahmottamaan tukea, jota hän ja hänen perheensä ovat edellytettyjä saamaan. Läheisten jaksamisen kannalta on tärkeää, että perheellä on vapaudessa tukea tai mahdollisuus tukiperheeseen tilanteessa, jossa esimerkiksi sukulaiset asuvat kaukana ja muuta arjen tukiverkostoa ei ole. Myös vertaisryhmätoiminta nousee tärkeälle sijalle vapaudessa olevan puolison ja lasten kohdalla, unohtamatta vangin vanhempien tuen tarvetta.

Perheen tukea vankeusaikana voidaan merkittävästi parantaa tiivistämällä yhteistyötä vankilan ja vapaudessa toimivien viranomaisten välillä. Käytännössä tämä toimii parhaiten niin, että työntekijä vankilasta tai vapaudesta koordinoi perheen tilannetta ja on koollekutsujana verkostopalavereissa, joissa on mahdollisuus miettiä yhdessä koko perheen tuen tarvetta.

Käytäntö on osoittanut, että vankilan ulkopuolelta tuleva työntekijä on usein toimivin henkilö vangin ja koko perheen tukemisessa vapautumista ajatellen. Hänen mahdollisuutensa tehdä työtä koko perheen kanssa vankeusaikana ja vapautumisen jälkeen ovat paremmat kuin vankilan työntekijällä. Näiden lisäksi arkea helpottaa palveluohjaustyyppinen tuki. Yleensä toiveena on, että vanki tai vankilan työntekijät voisivat tulla kotipaikkakunnalle, mutta palavereja on pidetty myös vankilassa.

Kaikkien kohdalla verkostotyö ei ole mahdollista tai asiakas ei ole halukas siihen. Verkostotyö on esimerkiksi hankalaa, jos vanki on siirretty kaukana kotipaikkakunnalta olevaan vankilaan. Aina vangin ei ole mahdollista päästä vankilan ulkopuolella järjestettävään verkostopalaveriin, jos hänen loma-asiansa eivät ole kunnossa tai jos vartijoita ei riitä saattajaksi.

Verkostotyö on tärkeällä sijalla myös lapsen tukemisessa. Vanhemman vankeusrangaistus muuttaa lapsen arkea hyvin monella tavalla. Vaikeinta aikaa lapselle saattaa olla rangaistuksen alkuvaihe, jolloin hän ei vielä ole tottunut vanhemman poissaoloon. Lapsen täytyy oppia hyväksymään vanhemman poissaolon todellisuus ja vanhemman vankilassaolon leima. Lapselle tulee tarjota tukea esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan kautta, vaikka perhe ei muuten tukea tarvitsisikaan. Verkostoja koottaessa on tärkeää nimetä lapselle oma työntekijä. Näin toimien voidaan varmistaa hänen tarpeidensa kuulluksi tuleminen. Perhe itse voi ehdottaa verkostoon jäseniä.

Verkostonäkökulmaa perheen tilanteeseen voi avata esimerkiksi verkostokartan avulla. Vanki tai perhe voi itse tai yhdessä työntekijän kanssa vankilassa tai vaikkapa perheneuvolassa tarkastella omaa verkostoaan ja miettiä kriisitilanteessa, ketkä tietävät vaikeuksista ja ketkä voisivat auttaa.

Neuvottelemalla asiakkaan tai perheen kanssa työntekijä voi koota samaan aikaan paikalle tärkeitä ihmisiä sekä luonnollisesta verkostosta että asiantuntijoista. Vaitiolokysymykset eivät tule ongelmaksi, koska asiakkaat ovat olleet päättämässä kutsuttavista henkilöistä. Perheen verkostossa voi olla koolla henkilöitä esimerkiksi seuraavilta tahoilta: päihdehuolto, lastensuojelu, sosiaalitoimi, vankeinhoito, yhdyskuntaseuraamustoimisto, terveydenhuolto, koulu, läheiset, vapaaehtoiset ja muita perhettä tukevien tahojen edustajia.

Asiakkaan luonnollisen verkoston ottaminen mukaan tuen kartoittamisen alkuvaiheessa voi toimia kahteen suuntaan. Luonnollinen verkosto voi olla antamassa perheen kanssa työtä tekeville tahoille arvokasta tietoa, joka on tarpeen koko perheen tukemisessa. Samalla verkostolle tarjoutuu mahdollisuus kuulla perheen kokonaistilanteesta ja sopia työnjaosta kunkin tahon kohdalla.

Tarja Sassi
Perheterapeutti, perhetyön päällikkö
Kriminaalihuollon tukisäätiö, Ehjä perhe -toiminta
Päivitetty 1/201

Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkosto

Ehjä perhe -toiminta