Haluatko oikeasti, että hän ei enää ikinä tee mitään pahaa?

En puhu nyt millään yleisellä tasolla tai ”teoriassa” – vaan siitä, miten asiat menevät todellisessa elämässä. ”Hän” on oikea ihminen – kollega – ja tarkoittaa niitä useita satoja ihmisiä, joihin olen tutustunut vankiloissa neljän vuoden aikana.

Muuten – huomasitko, että kutsun meitä ihmisiksi.

Meidät on helppo tuomita olohuoneessa istuen somettamalla tai jonkun yleishyödyllisen organisaation varajäsenenä. Ei tarvitse ottaa vastuuta. Me olemme varmasti rangaistuksemme ansainneet (ainakin minä), mutta kyse onkin nyt siitä, että kun me kaikki (joka tapauksessa) aikanaan vapaudumme, niin mitä sitten tapahtuu?

Olisikohan asian eteen pitänyt tehdä jotain jo vankeusaikana?

No niin, voit nyt hyvällä omallatunnolla lopettaa tämän lukemisen. Näistä asioista ovat kiinnostuneita vain ne harvat, jotka oikeasti välittävät. He varmasti jaksavat tehdä epäkiitollisen työnsä tunnollisesti. Asemastaan johtuen he eivät välttämättä tee liian radikaaleja avauksia.

Minulla on kunnia tuntea heistä useita.

Jenkeissä kaikki eivät halua, että rikolliset kuntoutuvat vankeusaikana – päinvastoin: This is what prison systems do under emergency circumstances–they move to punitive social control mechanisms. But it’s a very short-term solution, and one that may do more long-term damage both to the system and to the individuals than it solves. http://www.apa.org/monitor/julaug03/rehab.aspx

Vauraassa Norjassa vankien toivotaan palaavan yhteiskuntaan siten, ettei uusia rikoksia tehtäisi. Rahaa on käytössä – ja paljon. In closed prisons we keep them locked up and then let them back out, not having had any real responsibility for working or cooking. Here we pay attention to you as human beings. The punishment is that you lose your freedom.

If we treat people like animals when they are in prison they are likely to behave like animals.

http://www.businessinsider.com/why-norways-prison-system-is-so-successful-2014-12?r=US&IR=T&IR=T

Parhaat vankilat tekevät näin: Picassentin vankilassa on paljon erilaisia sosiokulttuurisia työpajoja elokuvista teatteriin, ruoanlaitosta puhetaitoon, kirjallisuudesta flamencoon, maalauksesta monenmoiseen musiikkiin, kauneudenhoidosta käsitöihin. Jatkuvasti luodaan uusia pajoja, sillä vankilan ulkopuolelta tulevat vapaaehtoiset ohjaajat tuovat mukanaan omia kiinnostuksen kohteitaan, ja myös vangit ovat kiinnostuneita varsin eri asioista.

Vankilan suhde ympäristöönsä on varsin avoin. Työpajatoimintaa on maanantaista perjantaihin, sekä aamu- että iltapäivällä. Vangit voivat vapaasti osallistua ja valita muun muassa sen, haluavatko tulla mukaan työpajoihin, vai mennä tuottavaan työhön.

Jos vanki ei halua, tai vielä kykene ryhmätoimintaan, toiminta viedään selliin hänen niin toivoessaan.

Päivittäiseen yleishenkeen innostaminen on kuitenkin vaikuttanut selkeästi ja yhteisöllisyys on selvästi havaittavissa. Myös monet vapautumisen jälkeisen hyvän elämän esimerkit ovat rohkaisevia. Kaikissa työpajoissa välittyi into ja ylpeys siitä, mitä tehtiin.

http://uta32-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/95455/muurien_sisalla_2010.pdf?sequence=1

Täältä yhteiskunnan pohjasakan keskuudesta voi myös yrittää tehdä jotain, ettei hän enää syyllistyisi uusiin pahuuksiin. Olen käynyt luennoimassa näistä asioista jo yli kymmenen kertaa ja hyvinkin erilaisissa sekä tunteikkaissa tilaisuuksissa ihmiset (mm.mielenterveyskuntoutujat/päättäjät/virkamiehet/opiskelijat) kohtaavat vangin silmästä silmään.

Kerron suoraan ja avoimesti, miten pahimmastakin elämäntilanteesta voi selviytyä. Jokaisen esityksen jälkeen keskustellaan ja vastaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Saamastani palautteesta ja läsnäolijoiden henkilökohtaisista avautumisesta voi päätellä ainakin sen, että Aristoteles oli oikeassa.

”The energy of the mind is the essence of life”

Teksti: Veli-Matti Lehikoinen

Sosiaaliset innovaatiot vankeinhoidossa & kuntoutuksessa ovat aika turhaa lätinää, jos niissä ei ole sun kaltaista otetta & yhteyttä elämään, selviytymiseen ja toivoon.

Outi Hietala VTT, erikoistutkija-kehittäjä