Miten edistää vankien työllistymistä?
Miten yhteisöllistä kaupunkiviljelytoimintaa sekä kierrätysmateriaalien käyttöä voitaisiin lisätä suomalaisissa kaupunkiympäristöissä toimivissa vankiloissa ja rikostaustaisten parissa toimivissa järjestöissä? Tarjoaisiko kierrätysmateriaalien käyttö innovaatiomahdollisuuksia myös vangeille itselleen sekä uudenlaista roolia työtä ohjaaville ammattilaisille?
Belgiassa ollaan avarakatseisia rikostaustaisten työllistämisessä.
Suomessakin on käynnissä hanke, jossa kehitetään rikostaustaisille yhteiskunnallista osallisuutta lisäävä valmennusmalli monialaisena yhteistyönä monialaisena yhteistyönä Silta-Valmennusyhdistyksen, Laurea-ammattikorkeakoulun, Silta Monitori Oy:n sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. VIERTO –hankkeen (2017-2019) nimi tulee sanoista: Vapautuva itsenäistä elämää rakentamaan, työhön ja osalliseksi.
Valmennusmallia kehitetään Tampereella Siltavalmennuksessa ja Vaasan vankilassa projektityöntekijöiden toimesta. Hanketyöskentelyn yhteydessä on syntynyt jo monia ideoita vankien työllistymisen edistämisestä.
Vankiloiden avo- ja vapauttamisosastoilla voitaisiin työskennellä tehostetummin työllisyysteemaan liittyen. Osastoilla voidaan järjestää aihepiiriin liittyviä inforyhmiä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa. Inforyhmissä voidaan käsitellä, mitä palveluita vangeilla on saatavilla työllistymisen edistämiseksi ja minkälaisia työllistymisen mahdollisuuksia heille on olemassa.
Myös vankilasta toteutetut tutustumiskäynnit työllistymistä edistäviin palveluyksiköihin voivat madaltaa kynnystä hakeutua palveluiden piiriin vapautumisen jälkeen. Vankien työelämätaitoja voidaan vahvistaa monipuolisesti vankilassa toteutuvassa osastotyössä. Työelämätaitojen edistäminen voi liittyä esimerkiksi työnhakuun, työhaastatteluun valmistautumiseen sekä työsuhteeseen liittyvien työntekijän velvollisuuksien sekä oikeuksien opetteluun.
Laitoksissa järjestetyt vangeille suunnatut koulutus- ja työllisyysmessut tarjoaisivat myös tietoa erilaisista koulutus- ja työllisyysvaihtoehdoista. Niihin olisi mahdollista kutsua myös paikallliset hanketoimijat, joiden tavoitteet liittyvät erityisesti kohderyhmän työllisyyden tai koulutuksen edistämiseen. Messuilla erilaiset vapaaehtoistyötä tarjoavat tahot voisivat esitellä sellaisia työtehtäviä, joissa rikostausta ei ole esteenä vapaaehtoistyön tekemiselle.
Vapaaehtoistyö voi osalle vangeista tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuden harjoitella työssäkäyntiä pitkään jatkuneen työttömyyden jälkeen. Uudenlaisia vapaaehtoistyötehtäviä tulisi myös kehittää erityisesti niissä järjestöissä, jotka tekevät työtä rikostaustaisten kanssa. Esimerkiksi järjestöpohjaiseen vankilavierailjatoimintaan olisi mahdollista kehittää koulutus ja kouluttaa rikostaustaisia vierailijoiksi, jolloin tapaamiset olisivat sisällöltään vertaistuellisia.
Vankien ja rikostaustaisten työllistäminen edistää heidän sosiaalista osallisuuttaan yhteiskunnassa. Vankien sosiaalisen osallisuuden edistämisessä järjestöt voivat olla avainasemassa, kun ne mahdollistavat työtehtävissään yhteisöille tärkeitä prosesseja, joissa vangeilla on aktiiviset roolinsa sekä heille merkitykselliset tehtävänsä.
Rikosseuraamuslaitoksella on jo paljon yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa, jotka työllistävät vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita. Myös näiden työnantajaverkostojen mahdollisuuksia seuraamusten jälkeisiin työllistämistoimenpiteisiin olisi hyvä selvittää. Kyseisillä tahoilla on jo lähtökohtaisesti kokemusta vankien ja rikostaustaisten työllistämisestä sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyön sekä asiantuntijuuden mahdollisuudet olisi hyvä tehdä näkyviksi myös muille työnantajatahoille. Valvottu koevapaus ja siihen liittyvä tuki sekä valvonta voivat rohkaista työnantajaa työllistämään vankeja. Valvonta voidaan tehdä näkyväksi työssäkäyntiä tukevana ja päihteettömyyttä sekä rikoksettomuutta edistävänä asiana. Myös ehdonalaisesti vapautettava vanki voi pyytää itselleen valvontaa, mikäli valvonnan nähdään edistävän työssäkäyntiä.
VIERTO –hankkeessa tehdään kansainvälistä yhteistyötä myös Belgian kanssa. Sieltä rikostaustaisten työllistämisen toimenpiteisiin on kehitetty erilaisia kaupunkiympäristössä toteutuvia malleja kaupunkiviljelyyn sekä kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen rakentamisessa.
Belgiassa työvoimaintensiivisillä aloilla on jo pitkään ollut työvoimapula, joten rikostaustaisenkin on suhteellisen helppo työllistyä, mikä muut työllistymisen edellytykset täyttyvät.
Myös Suomessa työvoimapula-alat ovat lisääntyneet nopeasti, ja yhteistyössä onkin hyvä mahdollisuus oppia, miten vapautuvia ja työnantajia voi tukea tarkoituksenmukaisella tavalla kohti kestävää työllistymistä.