Tekijä työn takana: Kimmo Leskelä

Vertaisohjaajan työ on esimerkkinä olemista.  

”Kaikki työtehtävät ovenaukaisusta lähtien.” Näin kuvaa Kimmo Leskelä työtehtäviään vertaisohjaajana Rediksessä.

Vertaistuki Redis on päihteetön olohuone rikostaustaisille Helsingin Sörnäisissä, kyseenalaista mainetta kantavan ”Piritorin” vieressä. Kodikas, juuri remontoitu tila sijaitsee vanhan kivitalon toisessa kerroksessa.

Kimmo tarkentaa, että keskeiset työtehtävät ovat juttelu, kuuntelu ja vertaistuen antaminen asiakkaille. Tehtävistä ylimpänä on kuitenkin patsastelu, esimerkkinä oleminen.

”Toimin esimerkkinä venkuloille, että päihteistä ja rikollisesta ajattelusta voi päästä irti, ja sitten voi alkaa harrastaa vaikka naurujoogaa”, Kimmo kuvailee.

Monella vangilla rahan hankkiminen huumeisiin on ollut Kimmon mukaan jokapäiväistä työtä, jonka takia heillä on koko ajan oltava varastutka päällä.

Se hakee, mihin kauppaan olisi helppo murtautua. Päivittäin voidaan tehdä useita näpistyksiä ja varkauksia.

”Kun huumeet jää pois, ei tarvitse tienata rahaa huumeiden käyttöön. Tekee töitä, maksaa omat laskunsa ja pian jo metrossa pummilla ajaminenkin alkaa tuntuu pahalta.”

Suomenlinnan vankilan Kuva-ryhmä

Torstaisin Redikseen tulee Suomenlinnan vankilasta KuVa-ryhmä, jota Kimmo ohjaa. Viimeksi hän vei kuntoutettavat vangit Vermoon ohjastamaan aloittelevia ravihevosia.

Lisäksi on ollut vaijerissa vetten päällä lautailua, eli wakeboardia, ja mummodiskoa.

Mummodiskoa?

”Pojat tanssittivat mummoja Kinaporin palvelukeskuksessa ja vappuna olimme siellä apuna makkaranpaistossa ja tossunheitossa. Pojat laskivat pisteitä, hakivat tossuja ja veivät takaisin käteen.”

Toista niin hauskaa päivää Kimmo ei muista.

Kimmo pitää työstään KuVa-ryhmän kanssa, jossa saa touhuta ja auttaa vankeja. Suurimmalla osalla menee hänen mukaansa hyvin. Moni käy Rediksessä vielä vapauduttuaan.

Myös viikoittainen ruokaryhmä ja uutena saunaryhmä kuuluvat Kimmon vedettäviin. Hän nauraa kysymykselle kasvisruuasta (menepä ehdottamaan) ja kertoo ryhmän karsastavan salaattiakin. Viimeksi tehtiin nakkikastiketta.

Kimmo suunnittelee ateriat ja käy kaupassa asiakkaan kanssa. Ruoka valmistetaan ja syödään yhdessä. Jotkut kävijät eivät ole eläessään tehneet ruokaa.

Saunaryhmässä istutaan rennossa ilmapiirissä ja saadaan vertaistukea pukuhuoneessa ja lauteilla.

”Jutut menee aina päihteisiin ja rikoksiin ja kerron, miten mä olen päässy eroon niistä. Saunassa ei kukaan pääse karkuunkaan”, Kimmo nauraa.

Asiakkaiden kanssa tehdään myös retkiä lähelle ja kauemmaskin, viimeksi Kainuun erämaihin. Usein mukana on rikosseuraamusalan opiskelijoita kenttäkokemusta saamassa.

Musiikki auttaa töistä palautumista

Käyntejä Vertaistuki Rediksessä on viikoittain 125-150.  Miten tuollaista työtä jaksaa tehdä?

Kimmo kertoo, että huumeidenkäyttäjät aina ihmettelevät, miten toiset jaksavat käydä töissä, ja sen jälkeen vielä kuntoilevat ja vievät lapsia harrastuksiin.

Hänelläkin oli alussa vaikeaa väsymyksen kanssa.

Kimmon mukaan työstä seuraava väsymys on hyvä ja huono asia. Hyvää on se, ettei jaksa lähteä töiden jälkeen hölmöilemään. Huonoa se, että työstä johtuvaa väsymystä pitää opetella kestämään. Hän tietää, että moni vertaistaustainen uupuu ja toipuminen voi kestää pitkäänkin.

Hankalien päivien jälkeen Vertaistuki Rediksessä on päivän purku, jossa voi kertoa ikävistä asioista.

Muuten Kimmo palautuu parhaiten lyömällä korvanapit korville. Musiikin suhteen hän on kaikkiruokainen, mutta pitää erityisesti viulumusiikista. Pirates of the Caribbean -tunnusmelodia viululla rauhoittaa.

”Parhaat ideat tulevat, kun kuuntelee musiikkia kotona. Mun mielestä on kivaa, kun oikein näen ne jutut päässäni.”

Kuva: Kriminaalihuollon tukisäätiö

Asiakassihteeri Ritva Nikkilä on vangin ensimmäinen kontakti asumispalveluihin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *