Kriminaalihuollon tukisäätiö: Jokaisella on oikeus asuntoon – myös vapautuvilla vangeilla

Kriminaalihuollon tukisäätiö on julkistanut ensi kevään eduskuntavaalien vaaliteesit. Säätiö nostaa esiin neljä teemaa, jotka pyrkivät parantamaan rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa.  

Vangeista noin kolmannes vapautuu asunnottomana. Vaikka yleinen asunnottomuus Suomessa on vähentynyt, tämä positiivinen kehitys ei koske vapautuvia vankeja. Kriminaalihuollon tukisäätiön yksi keskeinen tavoite on saada vähennettyä vapautuvien vankien asunnottomuutta, sillä asunnottomana vapautuminen on riski kuntoutumisen ja uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta.  

“Tutkimusten mukaan asunnottomuus lisää uusinta­rikollisuutta. Asunnottomana vapautuva saattaa joutua vuosikausiksi toistuvien vankilatuomioiden ja asunnottomuuden kierteeseen, ”, Kriminaalihuollon tukisäätiön Vapautuvien asumisen tuki -verkoston koordinaattorina työskentelevä Anna Leppo kertoo.   

Asumisen yhtenä haasteena monilla paikkakunnilla on, ettei kohtuuhintaisia asuntoja ole riittävästi. Kriminaalihuollon tukisäätiö katsookin, että yksi ratkaisu asunnottomuuden vähentämiseen on valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen. Toisaalta, vaikka kohtuuhintaisia asuntoja olisi riittävästi tarjolla, luottohäiriömerkintä voi vaikeuttaa asunnon saamista. Myös tuetun asumisen jonot voivat olla kohtuuttoman pitkiä. 

“Monissa kaupungeissa asuminen on kallista, eivätkä Kelan myöntämät asumisen tuet riitä kattamaan asumisen kustannuksia. Maksuhäiriömerkinnät puolestaan vievät mahdollisuuden saada asunto vapailta vuokramarkkinoilta,” jatkaa Kriminaalihuollon tukisäätiössä asumispalvelukoordinaattorina työskentelevä Mia Juselius.  

Kriminaalihuollon tukisäätiön ehdottaa, että maksuhäiriömerkinnät eivät kategorisesti saa estää asunnon saamista arava- ja korkotukirahoitteisista asunnoista.  

Kuntoutuminen ja rikoksista irtautuminen ilman asuntoa on miltei mahdotonta. Vaikeimmassa asemassa olevat asunnottomat ovat usein pudonneet kaikkien palvelujärjestelmien ulkopuolelle. He elävät hätämajoituksessa, kadulla tai rappukäytävissä.  

Vapautuvilla vangeilla on usein vapautuessa tarvetta erilaisiin tukimuotoihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan, asumistaan ja sopeutumistaan takaisin yhteiskuntaan.  

“Pelkästään katto pään päällä ei riitä kuntoutumiseen. Asunnon lisäksi tulisi tarjota yksilön omiin tarpeisiin räätälöityä tukea, joka voi olla tarvittaessa ympärivuorokautista. Tuen avulla voidaan vähentää uusintarikollisuutta,” Leppo ja Juselius painottavat.

Lisätietoja: 
VAT-verkoston koordinaattori Anna Leppo, anna.leppo(a)krits.fi, 050 412 4022 
Asumispalvelukoordinaattori Mia Juselius, mia.juselius(a)krits.fi, 050 412 4310

Kriminaalihuollon tukisäätiön vaaliteesit löytyvät kokonaisuudessaan täältä. 

Kriminaalihuollon tukisäätiön strategiaan vuosille 2019-2021 voi tutustua sähköisestä esitteestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *