Kriminaalihuollon tukisäätiön vaaliteesit

  1. Jokaisella on oikeus asuntoon – myös vapautuvilla vangeilla
  2. Aina on oikeus oppia – vankilasta eväät uuteen elämään 
  3. Lapsen oikeudet vanhempiinsa on turvattava – vankien lasten asema haavoittuvana ryhmänä on tunnistettava 
  4. Toimiva päihdekuntoutus estää uusintarikollisuutta – päihdepalvelujen saatavuus on turvattava
Teesi 1: Jokaisella on oikeus asuntoon – myös vapautuvilla vangeilla 

Noin kolmasosa vangeista vapautuu asunnottomana. Yleinen asunnottomuus Suomessa on vähentynyt, mutta vapautuvien vankien ei. Ilman asuntoa on vaikeaa, ellei mahdotonta kuntoutua. Asunto on myös jokaisen ihmisen perusoikeus.  

Vaikeimmassa asemassa olevat asunnottomat joutuvat elämään kaduilla, porrashuoneissa tai hätämajoituksessa. Asunnottomat putoavat helposti palvelujärjestelmien ulkopuolelle, mikä lisää järjestyshäiriöitä ja uusintarikollisuutta sekä heikentää yhteiskuntarauhaa. 

Mitä pitäisi tehdä?

Kohtuuhintaista asumista tulee lisätä kasvattamalla sosiaalista asuntotuotantoa. Valtion tukema kohtuuhintainen asuntotuotanto on yksi tärkeä keino tukea turvallisen arjen ylläpitämisessä. Merkittävä asunnon saamista vaikeuttava tekijä erityisesti vapautuvien vankien osalta ovat menetetyt luottotiedot. Luottotietojen menetyksen ei tule vaikuttaa asunnon saamiseen arava- ja korkotukirahoitteisissa asunnoissa. 

Pelkkä katto pään päällä ei kuitenkaan riitä, vaan asumisen tuen tulee olla henkilökohtaista, tarvittaessa ympärivuorokautista ja sen tulee ehkäistä rikoksen uusimista. 

 Teesi 2: Aina on oikeus oppia – vankilasta eväät uuteen elämään 

Suomalaisista vangeista vain 7,8 % opiskelee. Muihin Pohjoismaihin verrattuna tämä on erittäin vähän. Opiskelu edistää työllistymismahdollisuuksia vapautumisen jälkeen ja vähentää näin uusintarikollisuutta. 

Liian usein vangit eivät pääse käyttämään nettiä ja opiskelemaan verkon kautta. Verkkoon pääsy mahdollistaisi nykyistä laajemman opintotarjonnan ja myös sähköisen asioinnin taitojen kehittymisen. 

Mitä pitäisi tehdä?

Tavoitteeksi tulee asettaa, että nykyisen 7,8 prosentin sijaan vangeista 20 prosenttia vangeista opiskelee vuoteen 2023 mennessä.  

Useilla vangeilla on oppimisen pulmia. Oppimisvaikeuksia tulee tutkia ja hoitaa vankeusaikana paljon nykyistä enemmän ja opetus tulee räätälöidä vangin tarpeiden mukaisesti. Myös vangeilla tulee olla mahdollisuus valita itselle sopiva opintopolku. 

Vankiloiden lähiopetusta tulee lisätä, koska kaikki eivät pysty etä- tai selliopintoihin. Vaikka digitaitoja tulee tukea, verkko-opetus ei saa syrjäyttää lähiopetusta. Koulutustarjonnan kasvattamisen lisäksi vankiloissa tarvitaan enemmän myös koulutukseen ja työelämään motivoivaa toimintaa. 

Opiskelu- ja työjatkumot vankilasta vapauteen on turvattava.

Teesi 3: Lapsen oikeudet vanhempiinsa on turvattava – vankien lasten asema haavoittuvana ryhmänä on tunnistettava 

Suomessa vankilassa olevilla on arviolta 10 000 – 12 000 lasta. Vanhemman vankeus on lapselle riski, joka voi johtaa ylisukupolviseen syrjäytymiseen. Esimerkiksi suljetun vankilan lapsitapaamisen pituus on 45 minuutista 1,5 tuntiin kerran kuukaudessa. Lisäksi yhteydenpitoa rajoittaa puheluiden kalleus ja rajoitetut soittoajat.  Nämä eivät mahdollista riittävää yhteydenpitoa lapsen ja vanhemman suhteen ylläpitämiseksi.  

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vangin perhesuhteiden ylläpitäminen vähentää uusintarikollisuutta 39 prosenttia. 

Mitä pitäisi tehdä?

Lasten tapaamisoikeuksien toteutuminen tulee turvata. Yhteydenpidon mahdollisuuksia tulee parantaa, koska ne ovat riittämättömiä kaikissa suljetuissa vankiloissa. Yhteydenpidon mahdollisuudet tulee yhdenmukaistaa vankiloiden välillä. 

Soittamisen tulee olla nykyistä edullisempaa ja soittoaikoja tulee olla myös iltaisin. Lapsitapaamisten määrää on lisättävä ja vankiloiden tapaamistilojen tulee olla lapsiystävällisiä. Vankien vanhemmuutta tulee tukea esimerkiksi järjestämällä vankiloissa vanhemmuuden taitoja edistäviä kursseja.  

Sosiaalityön ja vankiloiden käytännöissä tulee tunnistaa lapsen etu. Lapsen tuen tarve tulee selvittää ja kotikunnan tulee tarjota lapselle ja perheelle tarvittavaa tukea. Rikosseuraamusalan työntekijöiden ja myös muiden ammattilaisten, kuten opettajien ja varhaiskasvattajien, tietämystä vankeuden vaikutuksista lapsiin on lisättävä. 

Teesi 4: Toimiva päihdekuntoutus estää uusintarikollisuutta – päihdepalvelujen saatavuus turvattava 

Vankien terveystutkimuksen mukaan 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma. Päihdeongelma on eniten rikollisuutta ja uusintarikollisuutta lisäävä tekijä. Vankeusaika antaa hyvän mahdollisuuden hoitaa päihdeongelmaa. Yhteiskunnalliset kustannukset pienenevät ja hoito tehostuu, jos vankilan aikainen päihdehoito jatkuu vapautumisen jälkeen.  

Mitä pitäisi tehdä?

Vankiloissa tarjolla olevaa päihdekuntoutusta tulee lisätä ja monipuolistaa huomattavasti. Vanki on myös mahdollista sijoittaa vankeusaikana ulkopuoliseen päihdehoitolaitokseen ja tähän tarvitaan lisää resursseja. Tätä mahdollisuutta tulee kohdentaa erityisesti lyhyttä tuomiota suorittaville vangeille, joilla päihdeongelma yleensä on vakava. Vankiloissa on lisättävä myös päihteiden käytön haittoja vähentävää työtä, kuten terveysneuvontaa. 

Päihdehoitoon pääsyn kynnystä on madallettava myös vankiloiden ulkopuolella ja vakavasti päihdeongelmaisille tulee tarjota nykyistä pidempiä laitoskuntoutusjaksoja. 

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Sanna Sunikka, 040 5117 999, sanna.sunikka(at)krits.fi