SeriE-verkosto esittäytyy

Riihimäen vankilan STEP-osaston henkilökuntaa. Mikko Ylipekka ja Jouni Purhonen kuvassa vasemmalla.

Riihimäen vankilassa pohditaan seksuaalirikoksista tuomittujen jatkokuntoutusta.

Riihimäen vankilan STEP-osasto on 20-paikkainen osasto, jonne ohjataan seksuaalirikoksista tuomittuja vankeja ympäri Suomea. STEP-osasto on Suomen ainoa seksuaalirikoksista tuomittujen osasto, jossa hyödynnetään ryhmämuotoista kuntoutusohjelmaa. Vangit ohjautuvat Riihimäen STEP-osastolle riskiarvion ja ohjelmaan soveltuvuuden perusteella.

Osaston psykologina työskentelevä Mikko Ylipekka toimii osaston esimiehenä ja tapaa vankeja vastaanotollaan. Jouni Purhonen työskentelee osastolla ohjaajana ja suorittaa valinnat, joiden perusteella vangit osastolle ohjautuvat. Keskeisenä kriteerinä osastolle ohjautumisessa on kohonnut uusimisriski, minkä lisäksi vangilla tulee olla riittävä suomen kielen taito sekä soveltuvuus ryhmämuotoiseen työskentelyyn.

Riihimäen STEP-osaston ryhmä- ja yksilötyöskentelyn tavoitteena on madaltaa uusimisriskiä ja motivoida asiakasta muutokseen kohti mielekästä, rikoksetonta elämää.

Ylipekka ja Purhonen toivovat, että STEP-osaston asiakkailla olisi mahdollisuus jatkaa elämänhallintaa ja rikoksettoman elämän tukemista helpottavaa työskentelyä siviilissä vankilasta vapautumisen jälkeen. Tämä on yksi syy siihen, miksi he ovat lähteneet mukaan SeriE-verkoston toimintaan.

Kuntoutusjatkumoiden turvaamisen haasteena on ollut se, että tieto kuntoutuksen ja ennaltaehkäisyn parissa työskentelevistä osaajista on hajanaista. Toisinaan osaaminen, tieto ja kokemus seksuaalirikoksista tuomittujen kanssa työskentelystä puuttuu Rikosseuraamuslaitoksen ulkopuolelta kokonaan.

Ongelmana on myös se, ettei riskiryhmiin kuuluvia osata tunnistaa eikä puheeksi ottamisen mallia ole. Seksuaalisuus jää usein katvealueelle, josta ei kysytä, eikä asiakas uskalla ottaa asiaa puheeksi.

Riihimäen vankilan STEP-osastolle sijoitetaan vankeja kaikkialta Suomesta, jolloin valtakunnallisella verkostotyöllä keskeinen rooli kuntoutuspolkujen jatkumisessa siviilissä.

”Näen, että verkostotyön yksi tärkeimmistä tehtävistä on vahvistaa asiakkaiden palveluohjausta. Meillä tulisi olla selkeä toimintamalli eri asiakasryhmien kanssa työskentelyyn niin ennaltaehkäisevässä kuin uusintarikollisuutta ehkäisevässä työssä”, Ylipekka toteaa.

Ennaltaehkäisevän työn merkitys näkyy päivittäin STEP-osaston asiakastyössä. Erityisesti lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa ennaltaehkäisyä täytyisi Ylipekan ja Purhosen mukaan tehostaa merkittävästi.

”Asiakkaamme ovat usein tunnistaneet lapsikohteisen seksuaalisuuden jo kauan ennen rikosta. He kertovat hakeneensa apua asian käsittelyyn esimerkiksi terveyskeskuksesta, mutta eivät ole sitä saaneet. Pitkällä tähtäimellä he sitten päätyvät tekemään seksuaalirikoksen”, Purhonen toteaa.

Vaikka lapsiin kohdistuva seksuaalinen kiinnostus ei näkyisi sosiaali- ja terveysalojen asiakastyössä, tilastojen valossa suurin osa ammattilaisista on kuitenkin kohdannut asiakkaan, jolla on seksuaalista kiinnostusta lapsia kohtaan.

Purhosen toiveena on, että jatkossa osa Riihimäen vankilan STEP-osastolle päätyvistä vangeista saataisiin ajoissa tukipalvelujen piiriin.

”Toivoisin, että ihmiset, jotka kokevat, ettei tietoa tai osaamista ole riittävästi, ottaisivat rohkeasti asioista selvää,” Ylipekka haastaa.