Kriminaalihuollon tukisäätiö: Lapsen oikeudet vanhempiinsa on turvattava – vankien lasten asema haavoittuvana ryhmänä on tunnistettava


Kriminaalihuollon tukisäätiön kevään eduskuntavaalien vaaliteesit on julkistettu. Säätiö nostaa esiin neljä teemaa, jotka pyrkivät parantamaan rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa.

Vankien läheisten määrää selvitettiin Suomessa 2011. Silloin arvioitiin, että vankeus koskettaa päivittäin jopa 55 000 ihmistä, joista arviolta 12 500 oli lapsia. Jos mukaan laskee kaikki eri rikosseuraamuksia suorittavien vanhempien lapset, määrä on paljon suurempi.

Vanhemman vankeusaika on lapselle aina riski. Usein nämä lapset jäävät kuitenkin näkymättömiin sosiaalipalveluissa, oppilaitoksissa ja muualla yhteiskunnassa, jolloin he jäävät vaille tarvitsemaansa tukea.

“Eurooppalaisen COPING-selvityksen mukaan vangittujen vanhempien lapsilla on yleisesti lisääntynyt riski mielenterveyden ongelmiin. Lapset häpeävät ja kärsivät leimautumisesta, omanarvontunteen menetyksestä ja syrjinnän kokemuksista. Vankeusrangaistuksesta johtuvaa kiintymyssuhteen katkeamista voi olla vaikea parantaa”, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -toiminnan perhetyön päällikkö, psykoterapeutti Tarja Sassi.

Lapsi voi tavata vankeusrangaistusta suorittavaa vanhempaansa rajatusti. Lapsitapaamisen pituus vaihtelee suljetuissa vankiloissa 45 minuutista 1,5 tuntiin kerran kuukaudessa. Yhteydenpito vankilassa olevaan vanhempaan puhelimitse on haasteellista, sillä puheluihin käytettävät puhelinkortit ovat kalliita ja soittamaan pystyy vain rajoitettuina aikoina. Yhteydenpidon haasteet voivat heikentää lapsen suhdetta vanhempaansa.

Perhesuhteiden ylläpitämisellä on kansainvälisten tutkimusten mukaan vaikutusta uusintarikollisuuden vähenemiseen.

“Englantilaistutkimuksen mukaan vangin perhesuhteiden ylläpitäminen vähentää uusintarikollisuutta 39 prosenttia”, Sassi kertoo.

Kriminaalihuollon tukisäätiö esittää, että yhteydenpidon mahdollisuuksia tulee parantaa, koska ne ovat riittämättömiä kaikissa suljetuissa vankiloissa. Yhteydenpidon mahdollisuudet tulee lisäksi yhdenmukaistaa vankiloiden välillä.

Kriminaalihuollon tukisäätiö myös katsoo, että lapsen etu ja oikeudet tulisi tunnistaa paremmin sosiaalityön ja vankiloiden käytännöissä. Lapsen tuen tarve tulisi selvittää, kun vanhempi suorittaa vankeusrangaistusta ja kotikunnan tulisi tarjota lapselle ja perheelle tarvittavaa tukea.

“Rikosseuraamus- ja sosiaalialan työntekijöiden sekä myös muiden ammattilaisten, kuten opettajien ja varhaiskasvattajien, tietämystä vankeuden vaikutuksista lapsiin olisi lisättävä. Näin lapsi saa tukea ajoissa ja ylisukupolvista syrjäytymistä saadaan tehokkaasti ehkäistyä. Vanhemmuutta tukemalla voidaan lisäksi vaikuttaa uusintarikollisuuden vähenemiseen. Lapsella on lisäksi aina oikeus vanhempaansa, myös silloin, kun vanhempi on vankilassa,“ Sassi toteaa.

Lisätietoja: Ehjä perhe -toiminnan päällikkö Tarja Sassi, tarja.sassi(a)krits.fi, 050 4124 016

Kriminaalihuollon tukisäätiön vaaliteesit löytyvät kokonaisuudessaan täältä.

Kriminaalihuollon tukisäätiön strategiaan vuosille 2019-2021 voi tutustua sähköisestä esitteestä.