Kriminaalihuollon tukisäätiö: Aina on oikeus oppia – vankilasta eväät uuteen elämään

 


Kriminaalihuollon tukisäätiön kevään eduskuntavaalien vaaliteesit on julkistettu. Säätiö nostaa esiin neljä teemaa, jotka pyrkivät parantamaan rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan suomalaisista vangeista noin 7 % opiskelee. Muissa Pohjoismaissa lukemat ovat huomattavasti korkeampia; esimerkiksi Norjassa vastaava luku on 53 prosenttia. Opiskelu edistää vankien työllistymismahdollisuuksia vapautumisen jälkeen, jolloin opiskelulla on yhteys uusintarikollisuuden vähenemiseen.

“Ongelmana vankiloissa on se, etteivät vangit pääse käyttämään nettiä ja näin suorittamaan verkko-opintoja. Verkko-opiskelu mahdollistaisi nykyistä laajemman opintotarjonnan. Samalla vangit voisivat kehittää taitojaan sähköisessä asioinnissa”, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka. Sunikka korostaa, että verkko-opetus ei kuitenkaan saa syrjäyttää lähiopetusta, sillä kaikki vangit eivät kykene etä- tai selliopintoihin.

Vangeilla on keskimääräistä enemmän oppimisen pulmia. Ongelmat voivat liittyä muun muassa lukemiseen, kirjoittamiseen tai hahmottamiseen. Oppimisen haasteet näkyvät esimerkiksi siten, että ammatillisia opintoja voi olla vaikea saattaa loppuun.

“Lähes 70 prosentilla vangeista puuttuu peruskoulun jälkeinen ammatillinen tutkinto. Opintopolkujen ulkopuolelle jäävät erityisesti vangit, jotka tarvitsisivat motivointia ja erityistä tukea opintojen suorittamisessa”, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiön kehittämisjohtaja Maarit Suomela.

Kriminaalihuollon tukisäätiö esittää, että opiskelevien vankien määrä tulee saada lähemmäs pohjoismaista tasoa, seitsemästä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Oppimisvaikeuksia tulee tutkia ja hoitaa vankeusaikana paljon nykyistä enemmän ja opetus tulee räätälöidä yksilöllisesti vangin tarpeiden mukaisesti. Myös vangeilla tulee olla mahdollisuus valita itselle sopiva opintopolku.

“On tärkeää, että vankilassa aloitettua opintopolkua saataisiin jatkettua vapaudessa. Tämä edellyttäisi moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi oppilaitosten ja päihdehuollon kanssa”, Suomela toteaa.

Koulutustarjonnan kasvattamisen lisäksi vankiloissa tarvitaan myös enemmän koulutukseen ja työelämään motivoivaa toimintaa.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Sanna Sunikka, sanna.sunikka(a)krits.fi, 040 5117 999
Kehittämisjohtaja Maarit Suomela, maarit.suomela(a)krits.fi, 050 4124 302