Kokemusasiantuntijat ovat kokemusopettajiamme

KEIJO -hanke (KEIJO, kokemusasiantuntijuus edistämässä itsenäisyyttä ja osallisuutta, ESR 2018-2020)

KEIJO -hankkeessa rikos- ja päihdetaustaiset henkilöt osallistuvat kokemusasiantuntijakoulutukseen, jonka toteutus Uudellamaalla sisältää kolme kuukautta kokopäiväistä opiskelua Laurea-ammattikorkeakoulussa sekä harjoittelujakson työelämässä. Koulutuksen keskeiset teemat ovat: kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus, kriminologian ja rikosseuraamusalan perusteet, vuorovaikutus ja ammatilliset menetelmät, ammatillisuus ja reflektointi, työelämätaidot, projektityö ja moniammatillinen verkostotyö. Koulutuksen päätavoitteena on kehittää työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen.

Kuntoutuksen ja desistanssin korostumisen myötä on syntynyt tarve ottaa palvelujen kehittämisessä huomioon myös rikoksentekijöiden omaa näkökulmaa. Kokemukset päätöksenteosta, autetuksi tulemisesta sekä omista vaikuttamismahdollisuuksista asiakasprosesseissa ovat keskeisiä kehittämiskohteita rikosseuraamus- ja sosiaalialalla. Palvelut on suunniteltu niiden käyttäjille. Palveluidenkäyttäjien kokemustieto täydentää tutkimustietoa ja edustaa todistusaineistoa erilaisten palveluiden toteutumisesta.

Kokemusasiantuntijoita on otettu eri tavoin mukaan eri organisaatioiden toimintaan ja kokemusasiantuntijat työllistyvät palvelujärjestelmässä moninaisiin työtehtäviin. Vantaan kaupunki on työllistänyt kokemusasiantuntijoita terveysasemalle, päihdetyön yksiköihin sekä sosiaalitoimeen. Eri kunnissa ja organisaatioissa on vielä paljon eroja, miten kokemusasiantuntijoita otetaan mukaan palvelujärjestelmään. On valitettavasti palveluita, joissa kokemusasiantuntijat toimivat kuntoutusmaskotteina sekä vetonauloina palveluiden kohderyhmille. Organisaatiotasolla tämä merkitsee toimintakulttuuria, jossa kokemusasiantuntijoita ei kuunnella eikä heidän kokemustiedollansa ole vaikutusta palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen.

Kokemusasiantuntijatoiminnan aseman vakiinnuttamiseen tarvitaan kokemustiedon tutkimusta ja hyödyntämistä sosiaalipolitiikan kaikilla tasoilla. Kokemustietoa tulee hyödyntää lainvalmisteluissa, strategiauudistuksissa sekä palvelujärjestelmissä. Tämä edellyttää kokemusasiantuntijoiden uudelleenlegitimointia palveluihin sekä työntekijöitä jaetun asiantuntijuuden omaksumista ja luopumista asiantuntijan valta-asetelmasta.

Miten kokemusasiantuntijakoulutus voi tukea kokemusasiantuntijoita säilyttämään kriittisen yhteiskuntasuhteen ilman, että koulutus edesauttaa kokemusasiantuntijoita toimimaan rahoitetun hankkeen tuottamissa rooleissa ja konsensushakuisesti yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa? Kokemusasiantuntijakoulutuksessa voidaan mahdollistaa sekä tukea kokemusasiantuntijoiden ja organisaatioiden reflektiivistä kehittämisen kulttuuria sekä siihen liittyvää oppimista. Reflektiivisessä kehittämisessä lähtökohtana on asiakkaan ongelman ymmärtäminen sekä sen ratkaiseminen. Reflektointi edellyttää palveluntuottajilta asiakaskokemuksen kuuntelemista ja asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista.

Ammattilaisten tulee oppia sietämään ammatillisen toimintansa kyseenalaistamista sekä toteuttamiensa toimenpiteiden epäonnistumista asiakkaan näkökulmasta. Tämä on edellytys, kun palveluita kehitetään reflektoivassa suhteessa. Kokeilemiseen uskaltavassa kehittämisprosessissa tavoitellaan uuden oivaltamista sekä oppimista. Ammatillisten toimintatapojen reflektointi ammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden kesken kehittää edellytyksiä dialogille ja ihmisten kohtaamiselle. Kokemusasiantuntijat voivat olla kokemusopettajiamme.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *