Oikeuspsykiatrian poliklinikalla arvioidaan ja ennaltaehkäistään riskikäyttäytymistä

Joni Liskola toimii oikeuspsykiatrian erikoislääkärinä HUS:in oikeuspsykiatrian poliklinikalla sekä Psykiatrisessa vankisairaalassa

Oikeuspsykiatrian poliklinikoilla tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan potilaita. Erityistehtävänä on potilaiden riskikäyttäytymisen arvioiminen ja ennaltaehkäisy. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Oikeuspsykiatrian poliklinikalla oikeuspsykiatrian erikoislääkärinä työskentelevä Joni Liskola kertoo kohtaavansa työssään ihmisiä, joilla on psykiatrisia ongelmia, joihin liittyy jonkinlaista ongelmallista käyttäytymistä. Liskola kertoo olleensa aina kiinnostunut erikoisista ilmiöistä ja persoonallisuuksista. Aikaisemmin hän toimi lääkärinä päihde- ja mielenterveyspuolella ja sen jälkeen hakeutui työskentelemään oikeuspsykiatrian pariin. Seksuaaliset kohdehäiriöt ja seksuaalisesti vahingollinen käytös ovat yksi osa-alue oikeuspsykiatriassa, jonka Liskola kokee erityisen mielenkiintoiseksi.

Liskolan työ koostuu potilaiden tutkimusten, riskiarviointien ja diagnoosien tekemisestä, potilaiden hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ammatillisista konsultaatioista. Potilaat ohjautuvat Liskolan vastaanotolle ensisijaisesti terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidon yksiköistä ja yksityisiltä lääkäriasemilta sekä rikosseuraamuslaitoksen toimipaikoista eli yhdyskuntaseuraamustoimistoista ja vankiloista. Pääsy oikeuspsykiatrian poliklinikalle ja Liskolan vastaanotolle vaatii aina lähetteen.

Liskola on ollut mukana SeriE-verkoston toiminnassa vuodesta 2018 asti ja toteaa, että sen myötä yhä enenevä määrä uusista potilaista ohjautuu hänen luokseen suoraan verkoston sisältä. Liskola kertoo, että tyypilliseen palvelupolkuun kuuluu jonkun verkostolaisen yhteydenotto psykiatrian poliklinikalle, jonka jälkeen yhteydenottajaa ohjeistetaan lähetteen kirjoittamisessa. Tämän jälkeen asiakas käy poliklinikalla arviointijaksolla, jonka perusteella tehdään päätös, jääkö asiakas poliklinikan hoitoon vai ohjataanko hänet eteenpäin.

Osa Liskolan potilaista tulee vastaanotolle lapsiin kohdistuvien seksuaalisten tekojen, teon epäilyn tai lapsiin kohdistuvan seksuaalisen kiinnostuksen aiheuttaman huolen vuoksi. Liskola kokee työskentelyn aiheen parissa tärkeäksi sekä potilaiden itsensä että yhteiskunnan vuoksi. Mahdollisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisyn lisäksi potilaiden oman mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on työn keskiössä. Liskola mainitsee positiivista kriminologiaa edustavan Good Lives Model -viitekehyksen, jonka mukaan kaikilla, myös rikoksen tehneillä, on oikeus hyvään ja mielekkääseen elämään henkilökohtaisista taustatekijöistä huolimatta.

Joskus potilaat lähetetään oikeuspsykiatrian poliklinikalle silloin, kun lähettävällä asiantuntijalla ei ole riittävästi osaamisresursseja potilaan asian hoitamiseen. Tämä on Liskolan mielestä hyvä ja validi syy ottaa yhteyttä. Oikeuspsykiatrian poliklinikalla tehdään aina hoidontarpeen arvio, joka on keskeinen määrittäjä siinä, mitä potilaalle tapahtuu seuraavaksi. Arviointijakson jälkeen potilaat hoidetaan joko itse tai ohjataan muualle hoidon piiriin, esimerkiksi psykoterapiaan, seksuaaliterapiaan tai yleispsykiatrian poliklinikoille. Jos potilas tarvitsee hoitoa, johon liittyy riskiprosessien arvioimista, jää hän hoitoon oikeuspsykiatrian laitokselle.

Liskola katsoo verkostotyön erityisen tärkeäksi niiden potilaiden kohdalla, joilla on korostunut riski syyllistyä lapsiin tai nuoriin kohdistuvaan seksuaalirikokseen. Hän kokee verkoston hyödyntävän sekä sen jäseniä että potilaita:

“Kyseessä on potilasryhmä, joka koostuu hyvin erilaisista ihmisistä, joilla on hyvin yksilöllisiä tarpeita. Monialaista ja moniäänistä osaamista edustava asiantuntijaverkosto mahdollistaa ilmiön tarkastelun eri viitekehyksistä. Verkostotoiminnan avulla potilaille voidaan tarjota mahdollisimman yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea sekä saumatonta ohjausta palvelusta toiseen. Verkoston jäsenille toiminta mahdollistaa ammatillisen konsultaation lisäksi kokemusten ja tiedon jakamisen sekä kanavan vertaistukeen.”

SeriE-verkosto on osa Sexpo-säätiön ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistä SeriE-hanketta, joka on käynnistynyt maaliskuussa 2018. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *