Vankien mielenterveys- ja päihdepalveluihin kaivataan yhteistyötä

Miten mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito toimii vankilassa? Toimiiko mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio palvelujärjestelmässä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin kesällä järjestetyssä Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut -seminaarissa. Seminaari kokosi yhteen joukon asiantuntijoita pohtimaan, miten sovittaa eri organisaatioiden tekemä työ jatkumoksi.

Tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist toi esiin, että depressioon ja ahdistukseen liittyy päihteiden korostunutta käyttöä, ja päihteiden käyttö puolestaan aiheuttaa mielenterveysongelmia. Tällöin mielenterveyden ja päihteidenkäytön hoito edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Vankilassa päihde- ja mielenterveystyötä tekevä vankilan erityishenkilöstö ja vankiterveydenhuolto toimivat kuitenkin eri organisaatioissa, mikä tuo monia haasteita yhteistyölle. Seminaarin puheenvuoroissa peräänkuulutettiin yhteistyötä paitsi Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiterveydenhuollon välille mielenterveys- ja päihdeasioissa myös Rikosseuraamuslaitoksen, kuntien ja järjestöjen välille.  Vankiterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Mika Rautanen mukaan rangaistusajan suunnitelmat tulisi tehdä yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa.

Puheenvuoroissa nostettiin esiin uusia ja innovatiivisia tapoja vankien mielenterveyskuntoutuksen kehittämiseen. Esimerkiksi psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUS:sta kertoo, että nettiterapian tulokset ovat tutkimusten mukaan yhtä hyviä kuin tavallisessa terapiassa. Palvelua järjestää Mielenterveystalo, jonka taustalla ovat kaikki sairaanhoitopiirit.

Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet vankien kuntoutuksessa on huomioitu vuonna 2020 avattavassa Hämeenlinnan naisvankilassa. Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan tulee jokaiseen selliin oma sellipääte. Projektipäällikkö Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta kertoo, että päätteen kautta on mahdollista päästä vanki-intraan ja vankilan ulkopuolelle hyväksytyille sivustoille (white list). Päätteiden käyttö edellyttää sekä henkilöstön että vankien digitaitojen päivitystä ja vankien ohjausta.

Sukevan vankilassa on Vankeusaika mahdollisuutena -hankkeen aikana järjestetty vangeille mielenterveyden ensiapukursseja. Projektityöntekijä Kaisa Kämäräinen kertoo, että kursseja on pidetty kaikkiaan viisi. Kurssin taustalla on Mielenterveysseuran Mielenterveys kuuluu kaikille -hanke.

Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut -seminaarin järjestivät Kriminaalihuollon tukisäätiön kriminaaliasiamiestoiminta, Rikosseuraamuslaitos, Vankiterveydenhuolto, Itä-Suomen Yliopisto ja Sosiaalioikeudellinen seura. Seminaaridioihin voi tutustua Kriminaaliasiamiestoiminnan verkkosivuilta.