SeriE-verkosto esittäytyy
Helsingin poliisin seksuaalirikoksia tutkiva ryhmä kohtaa toistuvasti lapsista seksuaalisesti kiinnostuneita henkilöitä
Yhteistyö SeriE-hankkeen kanssa on koettu merkitykselliseksi.
Helsingin poliisilaitoksella toimii seksuaalirikoksia tutkiva ryhmä, johon kuuluu tutkinnanjohtaja, kaksi rikosylikonstaapelia, 12 tutkijaa ja yksi sihteeri. Rikoskomisario Saara Asmundela työskentelee ryhmässä tutkinnanjohtajana. Asmundelan mukaan poliisi saa runsaasti vihjeitä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja ryhmä on esitutkinnassa toistuvasti tekemisissä lapsista seksuaalisesti kiinnostuneiden henkilöiden kanssa.
Kun epäilys lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä herää, ryhdytään ensimmäiseksi selvittämään, kuka on mahdollinen rikoksentekijä ja kuka asianomistaja. Esitutkinta tehdään, jos epäillään, että on tapahtunut rikos, ja jos rikos ei ole vanhentunut. Asmundelan mukaan tutkintaan vaikuttaa se, onko teko tapahtunut kokonaan digitaalisesti vai onko kyse fyysisessä kontaktissa tapahtuneesta teosta vai kenties näiden yhdistelmästä. Vihjeiden selvittäminen vie usein paljon aikaa.
Osana seksuaalirikostutkintaa toimii paljastavaan tutkintaan erikoistunut ryhmä, joka on perustettu vuonna 2006. Paljastavassa tutkinnassa poliisi itse paljastaa ja ennaltaehkäisee rikoksia omalla toiminnallaan. Ryhmä koostuu ryhmänjohtajasta ja kolmesta tutkijasta, jotka työskentelevät verkossa tapahtuvan tai siihen jollain tavalla liittyvän seksuaalirikollisuuden parissa.
Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Keskusrikospoliisin CSE (Child Sexual Exploitation) -tiimin kanssa, joka on myös erikoistunut erityisesti verkossa tapahtuvan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseen. CSE-tiimi saa vuosittain ulkomailta tuhansia Suomea koskevia vinkkejä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joita se toimittaa Suomen eri poliisilaitoksiin esitutkintaa varten. Helsingin poliisiin ohjautuu iso osa näistä vihjeistä.
Käytännössä seksuaalirikoksiin erikoistuneessa ryhmässä tutkitaan päivittäin tapauksia, joissa rikoksen kohteena on ollut lapsi.
Vuonna 2019 Helsingin poliisi sai kokonaisuudessaan vähän yli 1100 rikosilmoitusta. Näistä 438 ilmoituksessa oli kyse lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta. Käytännössä seksuaalirikoksiin erikoistuneessa ryhmässä tutkitaan päivittäin tapauksia, joissa rikoksen kohteena on ollut lapsi. Osa tutkijoista tutkii lähes yksinomaan lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Työ on kuormittavaa, mikä vaatii toimivan työyhteisön, hyvän työporukan ja ammattimaisen työnohjauksen.
Jos kyseessä on epäily digitaalisesti tehdystä rikoksesta, kuten lapsen seksuaalista koskemattomuutta loukkaavan kuva- tai videomateriaalin hallussapidosta ja levityksestä, ja epäillyn henkilöllisyys paljastuu, tekee poliisi kotietsinnän. Kotietsintä saatetaan tehdä myös muista syistä, esimerkiksi silloin, jos epäillyn tallennusvälineissä, kuten matkapuhelimessa tai tietokoneella on mahdollisesti odotettavissa jotain selvitystä asiaan tai jos niitä on käytetty rikoksen tekovälineenä.
Kotietsinnässä usein takavarikoidaan epäillyn teknistä laitteistoa, kuten tietokoneita ja puhelimia. Joskus epäilty saatetaan ottaa mukaan kuulusteluun heti kotietsinnän yhteydessä. Vastaavasti poliisin saama vihje voi olla vanha, jolloin prosessi laittomasta teosta kotietsintään, syytteeseen ja tuomioon saattaa kestää huomattavan kauan – jopa 1,5 vuotta tai pidempään.
Kuvamateriaalin kuluttamisella ja levittämisellä osallistutaan materiaalin valmistamiseen.
Asmundelan mukaan kotietsintä on monelle usein yllätys ja järkytys. Omaa tekoa ei aina mielletä rikokseksi, erityisesti jos kyseessä on laittoman materiaalin hallussapito ja jos materiaalia on vähän. Epäillyt eivät aina ymmärrä, että lapsen seksuaalista koskemattomuutta loukkaava kuvamateriaali on kuvattu tilanteessa, jossa lasta on tosiasiassa seksuaalisesti hyväksikäytetty. Tällaisen kuvamateriaalin kuluttamisella ja levittämisellä osallistutaan materiaalin valmistamiseen.
Esitutkinnan aikana poliisi kuulustelee rikoksen uhria, rikoksesta epäiltyä ja todistajia. Lisäksi esitutkintaan voi kuulua lapsen kohdistuvaa somaattista tutkimusta ja rikospaikan tutkintaa. Esitutkinnan lopuksi kertyneestä materiaalista kootaan esitutkintapöytäkirja. Pöytäkirja toimitetaan syyttäjälle, joka tekee päätöksen syytteen nostamisesta. Jos näyttöä ei katsota olevan tarpeeksi, tehdään päätös syyttämättä jättämisestä perusteluineen.
Mikäli syyttäjä arvioi näytön riittävän syytteen nostamiseen, laatii hän oikeudelle toimitettavan haastehakemuksen. Syyte johtaa oikeudenkäyntiin. Oikeudessa tehdään lopullinen päätös epäillyn vapauttamisesta tai tuomitsemisesta.
Asmundelan mukaan tämäntyyppisistä rikoksista epäiltyjen elämänhallintataidot ovat usein huonot ja kanssakäyminen omantasoisten ihmisten kanssa hankalaa. Epäillyt saattavat olla syrjäytyneitä ja monella omaa toimintaa leimaa vahva addiktiivinen käytös. Joukossa on kuitenkin myös työssäkäyviä perheenisiä. Kyse ei siis ole yhtenevästä joukosta ihmisiä.
Tukea on tärkeää tarjota, jotta itselle ja muille haitallinen käytös saadaan kuriin. Rikosseuraamuslaitos järjestää rikoksesta vankeuteen tai yhdyskuntaseuraamukseen tuomituille henkilöille kuntouttavia tukitoimia, joihin kuuluvat muun muassa Uusi suunta- tai STEP-ohjelmat.
Erityisiä väliinputoajia ovat henkilöt, jotka saavat teostaan lievän tuomion, kuten ehdollista vankeutta tai sakkoja.
Asmundela huomauttaa, että erityisiä väliinputoajia ovat henkilöt, jotka saavat teostaan lievän tuomion, kuten ehdollista vankeutta tai sakkoja. Nämä henkilöt jäävät usein hoidon kanssa tyhjän päälle, sillä he eivät pääse samalla tavalla kuntoutuksen piiriin kuin ne, joiden tuomio on tarpeeksi kova. Siksi on tärkeää, että myös tälle ryhmälle on saatavilla tukea Rikosseuraamuslaitoksen ulkopuolelta.
Helsingin poliisin seksuaalirikoksia tutkiva ryhmä on ollut mukana pääkaupunkiseudun SeriE-verkostossa vuodesta 2018 lähtien. Asmundela toteaa, että yhteistyö erityisesti SeriE-hankkeen tukipalvelun kanssa on koettu poliisissa tärkeäksi:
”SeriE-hanke on ainoa maksuton, matalan kynnyksen palvelu lapsista seksuaalisesti kiinnostuneille ja sellaisena myös seksuaalirikoksia ennalta estävän, paljastavan ja selvittävän poliisin näkökulmasta ehdottoman tarpeellinen ja tärkeä. Ennen SeriE-hanketta ei ollut palvelua, jonka piiriin tällaisen henkilön olisi voinut ohjata siten, ettei hänelle itselleen olisi koitunut siitä kuluja. Lisäksi kyse on asiantuntijapalvelusta, jota lapsista seksuaalisesti kiinnostuneet henkilöt voivat lähestyä vailla pelkoa epäasiallisesta tai paheksuvasta kohtelusta. Helsingin poliisilaitos on ohjannut SeriE-hankkeen pariin useita rikoksesta epäiltyjä, joiden palveluohjaus ei olisi ollut muutoin mahdollista. Moni palveluun ohjatusta on myöhemmin esitutkinnassa kertonut saaneensa hankkeesta apua kiinnostuksensa kontrolloimiseen.”
Moniammatillisessa SeriE-verkostossa mukana oleminen on Asmundelan mukaan antanut laajan kuvan lapsikohteisesta seksuaalisuudesta ja ymmärrystä myös poliisikuplan ulkopuolelta. Asiakkaiden hoitopolkujen kokonaisuudet jäävät helposti näkymättömiin, kun työtä tehdään omista lähtökohdista. Verkostossa on mahdollista luoda kontakteja ja käydä keskustelua aiheesta, jota moni ammattilainen usein karttaa.
Asmundela toteaa, että poliisin työn näkökulmasta olisi tärkeää saada lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva lainsäädäntö ajan tasalle. Muun muassa digitaalisesti tehty hyväksikäyttö ei tällä hetkellä välity lainsäädännössä, mikä hankaloittaa perustehtävän toteuttamista. Digitalisoituminen lisääntyy koko ajan ja suuri osa hyväksikäytöstä tapahtuu verkkovälitteisesti.
Esitutkinta tällaisissa rikoksissa on usein aikaa vievää ja hidasta ja vaatii erityistä osaamista ja paneutumista. Toistaiseksi Suomen muissa poliisilaitoksissa ei ole kokonaista ryhmää, joka olisi erikoistunut seksuaalirikosten tutkimiseen- Toiveena olisi, että osaamista lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisesta ja asiakkaiden kohtaamisesta olisi nykyistä laajemmin myös muualla Suomessa.
Asmundela toivoo, että Helsingin poliisin seksuaalirikoksia tutkivaa ryhmää konsultoitaisiin matalalla kynnyksellä, jos herää epäilys ilmoitusvelvollisuudesta.
Teksti ja kuva: Nita Taivaloja (Verkostokoordinaattori, SeriE-hanke)
SeriE-verkosto on osa Sexpo-säätiön ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistä SeriE-hanketta, (2018-2020). Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista.