SeriE-verkosto esittäytyy
Keskusrikospoliisin CSE-tiimi torjuu verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä
CSE (Child Sexual Exploitation) -tiimi on osa internet-tiedustelun ryhmää, joka kuuluu Keskusrikospoliisiin sijoitettuun kyberrikostorjuntakeskukseen. Tiimissä työskentelee komisario, kaksi rikosylikonstaapelia, neljä vanhempaa rikoskonstaapelia, yksi tarkastaja, yksi sihteeri ja yksi tekninen asiantuntija.
Rikosylikonstaapeli Maria Rossi vastaa CSE-tiimissä verkosto- ja viranomaisyhteistyöstä. Rossin mukaan tiimin tehtävänä on toimia Suomen poliisin kansallisena pisteenä lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden torjunnassa. Tiimin pääsääntöisiin tehtäviin kuuluvat kansainvälinen yhteistyö, operatiivinen työ ja verkostotyö sekä poliisin sisällä että poliisin ulkopuolisten tahojen kanssa.
“Lähtökohtaisesti CSE-tiimi pyrkii olemaan eräänlainen suodatin tai esikäsittely-yksikkö, jossa selvitetään vihjeitä verkossa tapahtuvasta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Yleensä, jos tekijä tai uhri on tiedossa, voidaan asiasta ilmoittaa suoraan paikallispoliisille. Verkossa tapahtuneiden tekojen kohdalla ei kuitenkaan aina tiedetä, kuka on asianomistaja tai kuka teon takana eikä siten myöskään minne tapahtumasta pitäisi ilmoittaa. Joskus ainoa vihjeeseen liittyvä tieto on tekijän nimimerkki eikä tarkkaa tietoa uhrista tai tekijästä ole saatavilla. Tällöin tiimimme lähtee selvittämään asiaa.”
CSE-tiimi toimii siis paikkana, jonne Suomea koskevat vihjeet ohjataan keskitetysti sekä Suomen sisältä että ulkomailta. Tiimistä tieto mahdollisesta rikoksesta ohjataan eteenpäin oikeaan poliisipiiriin. Tiimi saa vihjeitä muun muassa kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltaan sekä Pelastakaa Lapset ry:n operoimasta Nettivihje-palvelusta, jonne kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen internetissä tapahtuvasta, lapseen kohdistuvasta seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvästä laittomasta toiminnasta. Myös paikallispoliisi ilmoittaa tiimille vihjeet, jotka eivät kuulu heille.
Tiimin muita keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Europol ja erityisesti Europolin EMPACT-yhteistyöhön liittyvät maat, Interpolin verkosto ja siellä erityisesti Crimes Against Children -tiimi, INHOPE-verkosto, johon myös Suomen Pelastakaa Lapset RY:n Nettivihje kuuluu sekä Suomen sisällä erityisesti Rikosseuraamuslaitos ja SeriE-verkoston kautta muut aiheen parissa työskentelevät tahot. Lisäksi tiimi tekee tiivistä yhteistyötä päivittäin jokaisen poliisipiirin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tutkivien poliisien kanssa.
Tiimi tutkii tapaukset, joissa esimerkiksi alaikäinen ja aikuinen keskustelevat verkossa seksuaalissävytteisesti tai joissa verkosta löytyy seksuaalisävytteistä kuvamateriaalia alaikäisestä.
Vihjeen saatuaan CSE-tiimi ryhtyy tekemään esiselvitystä siitä, onko vihjeessä kyse rikoksesta. Tiimi ei puutu tilanteisiin, jossa esimerkiksi lapset chattailevat seksuaalissävytteisistä asioista keskenään, mikäli tilanne ei aiheuta lastensuojelullista huolta lapsista muutoin tai jossa aikuiset toimivat samoin. Sen sijaan tiimi tutkii tapaukset, joissa esimerkiksi alaikäinen ja aikuinen keskustelevat verkossa seksuaalissävytteisesti tai joissa verkosta löytyy seksuaalisävytteistä kuvamateriaalia alaikäisestä. Tiimi käy jokaiseen tapaukseen liittyen läpi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuotetut kuvamateriaalit osana esiselvitystyötä.
Tiimin tekemä esiselvitys on monilta osin samankaltaista kuin rikosilmoitusta seuraava esitutkinta, mutta se on astetta aikaisempaa: kyse on siis esitutkinnallisesta toimenpiteestä, jolla selvitetään, onko aihetta lähteä tekemään varsinaista esitutkintaa. Esiselvitykseen voivat kuulua esimerkiksi kansainväliset kyselyt ulkomaalaisilta palveluntarjoajilta siitä, kuka käyttää tiettyä nettiliittymää tai käyttäjänimeä. Toimintaan vaikuttaa pitkälti se, missä maassa selvityksen alla oleva henkilö toimii ja minkä maan lakeja tulee tuolloin noudattaa.
Tiimi hyödyntää operatiivisessa toiminnassa avointa verkkoa ja poliisin rekistereitä selvittääkseen vihjeisiin liittyvien epäiltyjen henkilöllisyyden. Kun esiselvityksessä päästään selville siitä, mihin vihje viittaa, toimitetaan se vihjettä koskevalle paikallispoliisille. Jokainen poliisipiiri on vastuullinen tekemään päätöksen, ylittääkö vihje tutkintakynnyksen.
Operatiivisen toiminnan lisäksi CSE-tiimi kerää muun muassa listaa sivustoista, joilla levitetään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia kuvaavaa kuvamateriaalia (CSAM = Child Sexual Abuse Material), ja toimittaa näitä listoja kansallisille operaattoreille kuten Telialle, DNA:lle ja Elisalle. Tietopankin rakentamisen lisäksi tiimi pyrkii kouluttamaan asiantuntijoita ilmiöstä. Rossin mukaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkinta vaatii erikoisosaamista ja tätä osaamista tiimi pyrkii viemään eteenpäin:
“Koulutuksen tarve tämän tematiikan ympärillä on valtavan suuri. Kun puhutaan lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, tarvitaan erityistä ymmärrystä ihmisten kanssa toimimisen lisäksi muun muassa nettiympäristöstä ja lainsäädännöstä.”
Seksuaalirikosten tekijöiden kohdalla ei ole olemassa yhtä universaalia profiilia.
Vaikka tiimi ei ole suoraan tekemisissä henkilöiden kanssa, jotka tekevät lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, on sille syntynyt vuosien aikana vahva näkemys siitä, minkälaisesta ihmisryhmästä on kyse: Rossin mukaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden kohdalla ei ole olemassa yhtä universaalia profiilia. Tekijät saattavat olla minkä ikäisiä tahansa tai mistä tahansa yhteiskuntaluokasta. Joukkoon voi kuulua henkilöitä, jotka ovat eristäytyneitä sekä henkilöitä, jotka ovat sosiaalisesti taitavia ja todella pidettyjä omassa yhteisössään. Usein tekijät ovat ensikertalaisia tai heillä ei ole muunlaista rikostaustaa:
“Sanoisin, että on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että vastaan tulee henkilöitä, joilla ei ole aikaisempia rikoksia taustalla. Suurin osa poliisin tietoon tulevista tekijöistä on miehiä, mutta tabu naisesta lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen tekijänä tai ainakin mahdollistajana on kyllä myös karissut.”
Rossin näkemystä tukee myös vastikään julkaistu tutkimus (Laajasalo ym. 2020), jossa tarkasteltiin vuonna 2010 lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomittujen suomalaisten henkilöiden (n = 361) rikoksen uusimisen tasoa seitsemän vuoden seurantajakson ajan. Tulokset osoittavat, että vaikka muun tyyppisten rikosten uusiminen oli yleistä (34 %), lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin syyllistyneiden uusimisen taso oli erittäin alhainen (1 %). Lapsen seksuaalista koskemattomuutta loukkaavaa kuvamateriaalia koskeviin rikoksiin syyllistyneet uusivat rikoksiaan harvemmin kuin muut.
Ilmiön ymmärtäminen ja asiantuntijuus suojaavat työn raadollisuudelta ja auttavat käsittelemään tapauksia ammattimaisesti.
Vihjeiden läpikäyminen ja hyväksikäyttömateriaalin katsominen on raskasta työtä ja tiimin työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on keskeistä työssä suoriutumisen kannalta. Ryhmätyönohjaus sekä mahdollisuus kasvattaa omaa ammatillista pääomaa ovat keskeisessä roolissa työhyvinvoinnin kannalta. Työntekijöitä kannustetaan pitämään itsensä ajan tasalla ajankohtaisesta tutkimuksesta sekä kouluttautumaan ja lukemaan kirjallisuutta aina kun mahdollista. Ilmiön ymmärtäminen ja asiantuntijuus suojaavat työn raadollisuudelta ja auttavat käsittelemään tapauksia ammattimaisesti.
“Vaikka tiimi on verraten uusi, on meillä hyvä ryhmähenki. Pidämme kerran kuussa yhteisiä aamiaishetkiä nyyttärihengessä ja käymme välillä porukalla syömässä ja puhumme muistakin asioista kuin töistä. Myös omanlaisella huumorilla on iso rooli ryhmähengen luomisessa.”
CSE-tiimi on ollut mukana SeriE-verkostossa syksystä 2019 lähtien. Rossi kokee erityisesti tiedon jakamisen ja tekijätyön esiin nostamisen verkostotyössä tärkeäksi.
“Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisyssä on pitkään painotettu lastensuojelun näkökulmaa. Parasta lastensuojelua on kuitenkin puuttua tekoihin ennen kuin ne edes tapahtuvat. Tämän näkökulman esiin nostaminen on mielestäni yksi verkoston tärkeimmistä tehtävistä.”
Teksti: Nita Taivaloja (Verkostokoordinaattori, SeriE-hanke)
Kuva: Pia Haanperä
SeriE-verkosto on osa Sexpo-säätiön ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistä SeriE-hanketta, (2018-2020). Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista.