SeriE-verkosto esittäytyy

Pelastakaa Lapset Ry:n Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminnassa ennaltaehkäistään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Koulutusten ja vaikuttamistyön lisäksi tiimi analysoi vuosittain tuhansia vihjeitä, joissa epäillään lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivaltaa.

Moniammatillisessa Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminnossa työskentelee neljä asiantuntijaa. Kuvassa asiantuntija Eveliina Karhu (vas.), asiantuntija Janita Tasa ja erityisasiantuntija Hanna Mäki-Tuuri. Poissa asiantuntija Pauliina Sillfors.

Pelastakaa Lapset ry:n Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminnossa ennaltaehkäistään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia erityisesti verkkoympäristöissä. Toiminto on osa Kriminaalihuollon tukisäätiön ja Sexpo-säätiön yhteisessä SeriE-hankkeessa koordinoitavaa SeriE-verkostoa. SeriE-verkosto tuo yhteen ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään henkilöitä, joilla on kohonnut riski syyllistyä lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja vahvistaa yhteistyötä näiden ammattilaisten välillä.

Vihjetyön avulla pyritään poistamaan verkosta materiaalia, joka loukkaa vakavasti lapsen seksuaalista koskemattomuutta

Tiimin esihenkilö, erityisasiantuntija Hanna Mäki-Tuuri kertoo, että tiimin työhön kuuluu pääpiirteissään kolme osa-aluetta: vihjetyö, seksuaaliväkivaltaan liittyvän ymmärryksen lisääminen ja vaikuttamistyö. Vihjetyö on tiimin työn ytimessä. Vihjetyössä analysoidaan kuva- ja videomateriaalia, jossa epäillään lapsen joutuneen seksuaaliväkivallan uhriksi. Palvelu on osa kansainvälisiä INHOPE-vihjepalveluverkostoa, johon kuuluu vihjepalveluja eri maista.

Nettivihje-palvelussa olevan lomakkeen avulla kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen verkossa olevasta, lapseen kohdistuvaan seksuaaliseen houkutteluun ja seksuaaliväkivaltaan liittyvästä laittomasta toiminnasta. Laitonta toimintaa on esimerkiksi seksuaalissävytteiset kuvat ja videot, joissa esiintyy alaikäisiä lapsia ja nuoria”, Mäki-Tuuri kertoo.

Nettivihje-palvelun kautta saadaan vuosittain tuhansia vihjeitä. Vuonna 2019 lomakkeen kautta ilmoitettiin vajaa 3000 vihjettä. Asiantuntija Eveliina Karhu huomauttaa, että numero ei kerro koko kuvaa verkossa olevan materiaalin määrästä tai tiimin läpikäymien vihjeiden määrästä.

”Yhden verkkolinkin takaa saattaa paljastua satoja tai tuhansia kuvia tai videoita tai useita erillisiä verkkolinkkejä. Yksi vihje voi siis tarkoittaa paljon enemmän töitä kuin mitä voisi alkuun kuvitella.”

Tiimin arvion mukaan vihjeistä noin neljänneksessä on ollut kyseessä todellinen tilanne, jossa lapsi on joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi.

Vihjeiden läpikäymisessä hyödynnetään ICCAM-tietojärjestelmää. Jos vihje ei sijaitse Suomessa, voidaan se analysoida järjestelmän avulla ja sen jälkeen lähettää tieto laittomasta materiaalista oikean maan vihjepalveluun ja sitä kautta sen maan viranomaisille. Tavoitteena on saada materiaali pois verkosta mahdollisimman nopeasti. Vihjetyön osalta tiimi tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa keskusrikospoliisin Child Sexual Exploitation (CSE) –tiimin kanssa.

Koulutusta turvataidoista ja netissä tapahtuvasta groomingista

Vihjetyön lisäksi tiimin työhön kuuluu lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan liittyvän ymmärryksen lisääminen. Aihe on hankala ja vaiettu eikä siitä usein uskalleta puhua. Tiimi kouluttaa vuosittain useita satoja ammattilaisia netissä tapahtuvan seksuaaliväkivaltaan liittyvissä teemoissa. Koulutuksilla pyritään vahvistamaan ammattilaisten tietoja ja taitoja, jotta he voivat paremmin tukea työssään kohtaamia lapsia ja nuoria. Koulutusten aiheita ovat itse ilmiön ymmärryksen kasvattamisen lisäksi esimerkiksi turvataitojen opettaminen ja oikean terminologian haltuunotto.

Asiantuntija Janita Tasa huomauttaa, että lasten ja nuorten turvataitojen opettaminen ja suojautuminen eivät kuitenkaan riitä:

”Meidän tekemämme työ ei yksin riitä. Tarvitaan myös esimerkiksi paikkoja, joista lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin syyllistyvät henkilöt voivat hakea apua haitalliseen toimintaansa.”

Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminto keskittyy asiantuntijoidensa osaamisen myötä tulevaisuudessa aiempaa vahvemmin myös seksuaalirikosten tekijöiden kanssa tehtävän työn huomioimiseen ja sitä kautta seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi vihjelomakkeen yhteyteen on suunniteltu laittoman materiaalin käyttäjille suunnattuja linkkejä, joiden kautta tuen piiriin ohjautuminen mahdollistuisi.

Verkostoista apua kansainväliseen vaikuttamistyöhön

Vihjetyön ja kouluttamisen lisäksi tiimi on mukana kansallisessa ja kansainvälisessä vaikuttamistyössä. SeriE-verkoston lisäksi tiimi kuuluu erilaisiin työryhmiin ja verkostoihin, kuten INHOPE- ja ECPAT-verkostoihin, joissa pyritään ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä siihen liittyvää ihmiskauppaa. Verkostoissa pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön ja tietoisuuteen ilmiöstä. Tiimin tuorein kannanotto (julkaistu 1.10.2020) liittyy seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen.

”Kannanotot ovat usein painavampia, kun mukana on kansallisesti tai kansainvälisesti yhteinen näkemys asiasta. Yhteistyön avulla pystytään lisäksi saamaan tietoa siitä, mikä on ajankohtaista muilla saman aihepiirin parissa toimivilla tahoilla”, perustelee Tasa.

Mäki-Tuuri täydentää toteamalla, että eri lähtökohdista samaa asiaa lähestyvien asiantuntijoiden hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta suurempi tavoite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten ennaltaehkäisyssä toteutuisi:

”Esimerkiksi hoitopolkujen mallinnus, jota SeriE-verkostossa on kehitetty, on selvästi moniammatillisen työn tulos. Kyse on sekä tekijätyöhön erikoistuneiden ammattilaisten ja Nettivihje-tiimin yhteisestä intressistä. ”Vaikka meidän työmme keskittyy enemmän uhrinäkökulmasta tehtävään työhön, ei se sulje pois myös kolikon toista puolta.”

Vaikuttamistyön lisäksi koulutusyhteistyö, tiedon jakaminen ja hyvien käytänteiden vaihtaminen on perinteisesti kuulunut SeriE-verkostossa tehtävään työhön. Lasten suojelu ja Nettivihje -toiminnossa koetaan, että uhrinäkökulmaan keskittyvänä se saa omaan toimintaansa uusia näkökulmia ymmärtää lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa ilmiönä paremmin.

”On tärkeää, että tämänkokoisessa maassa saman ilmiön parissa työskentelevät ihmiset saadaan saman pöydän ääreen. Esimerkiksi lainsäädäntöuudistuksia pohtiessa jää lopputulos suppeaksi, jos asiaa pohditaan vain yhdestä näkökulmasta. Me teemme samaa työtä kuin monet seksuaalirikokseen syyllistyneiden kanssa toimivat – vain eri näkökulmasta”, Mäki-Tuuri summaa.

SeriE-verkosto on osa Sexpo-säätiön ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistä SeriE-hanketta, (2018–2020). Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista. Hankkeen loppuseminaari järjestetään webinaarina 19.11.2020. Hanke on saanut Oikeusministeriön myöntämän valtionavustuksen.

Teksti ja kuva: Nita Taivaloja, Verkostokoordinaattori, SeriE-hanke