Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto sisäministeriölle sisäisen turvallisuuden selonteon kehittämislinjauksiin
Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto sisäisen turvallisuuden selontekoon; kehittämislinjaukset
Viite: Sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun yhteisöwebinaarit 28.9. ja 29.9.2020
Lausunnossa pyydetään vastaamaan kahteen kysymykseen:
1)Mitä poliittisia päätöksiä tulisi tehdä, jotta Suomi olisi nykyistä turvallisempi tai vähintään yhtä turvallinen teidän edustamanne väestöryhmän, asian tai elämän osa-alueen näkökulmasta?
Kriminaalihuollon tukisäätiö on valtakunnallinen asiantuntija ja palveluntuottaja, joka työskentelee rikostaustaisten ja heidän läheistensä hyväksi.
Uusintarikollisuus on Suomessa varsin korkealla tasolla huolimatta pitkäaikaisista pyrkimyksistä sen vähentämiseksi. Viiden vuoden seuranta-ajalla vuonna 2014 vapautuneista vankeusvangeista 57 % syyllistyi vähintään yhteen rikokseen, josta seurasi uusi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Alle 21 -vuotiaiden vankien uusintarikollisuus oli vielä korkeampaa (Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2019). Merkittävä osa uuteen tuomioon johtavista rikoksista tehdään pian edellisen rangaistuksen päätyttyä. Keskeisimmät uusimista ennustavat tekijät ovat vangin rikoshistoria ja ikä: moninkertaisilla vangeilla riski syyllistyä uusiin rikoksiin on suuri ja nuoret palaavat vankilaan todennäköisemmin kuin vanhemmat (Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2019). Uusintarikollisuutta voidaan vähentää erilaisilla rikoksiin syyllistyneille ja vankeinhoidon asiakkaille suunnatuilla toimilla.
Säätiö katsoo, että uusintarikollisuutta voidaan vähentää palvelurakenteita kehittämällä. Tämä tarkoittaa sitä, että jo täytäntöönpanon valmisteluvaiheessa tulee säännönmukaisesti käynnistää yhteistyö tuomitun auttamiseksi eri tahojen kanssa, vangin tulee saada riittävää, tarpeenmukaista ja vaikuttavaa kuntoutusta seuraamuksen aikana ja palvelujatkumot tulee turvata vapautuessa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat sakkovangit ja muut lyhytaikaista vankeusrangaistusta suorittavat.
Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytykset tulee turvata. Eduskunnan hallintovaliokunta ehdotti tätä mietinnössään (HaVM 5/2017 vp) ja eduskunta hyväksyi asian kirjelmässään (EK 8/2017). Säätiö katsoo, että vankiloihin tarvitaan lisää sekä kuntoutus- että valvontahenkilökuntaa. Kuntouttava henkilöstö mahdollistaa oikea-aikaisen ja riittävän kuntoutuksen vankeusrangaistusta suorittaville. Turvallisuushenkilökuntaa tarvitaan paitsi turvallisuuden takaamiseen myös siihen, että järjestetyt toiminnat ja kuntoutustoimenpiteet toteutuvat.
Vankiterveydenhuollolla on vastuu vankien riittävästä ja oikea-aikaisesta hoidosta ja hoitojatkumoiden käynnistämisestä. Tutkimusten perusteella vangeilla on erittäin paljon päihde- ja mielenterveysongelmia ja somaattista sairastuvuutta ja hoidontarve sekä seuraamuksen aikana että sen jälkeen on erittäin suurta (Joukamaa ym 2010). Siksi vankiterveydenhuollon riittävästä resurssoinnista samoin kuin hoidon jatkuvuudesta tuomion jälkeen tulee huolehtia. Vankiterveydenhuollon integrointi muuhun terveydenhuoltoon on edelleen kesken.
Vankilasta vapautuvista arviolta joka kolmas vapautuu asunnottomana ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaista asunnottomia on arviolta 15 %. Näiden ryhmien asunnottomuus ei ole vähentynyt toisin kuin muiden asunnottomuudesta kärsivien. Hallitusohjelman mukaan
Suomen suurimmat kunnat tekevät asunnottomuuden vähentämisestä kokonaisvaltaisen suunnitelman, jossa sisältää mm. matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarpeet, asunnottomille tarkoitetut asunnot sekä yhteistyön eri tahojen kanssa, kuten rikosseuraamusalan kanssa. Säätiö katsoo kuitenkin, että rikosseuraamusasiakkaille tarvitaan oma kohdennettu asunnottomuuden vähentämisohjelma, jonka avulla olisi mahdollista vähentää heidän asunnottomuuttaan tehokkaammin.
Uusien rikosten ennaltaehkäisy ja ylisukupolvisen syrjäytymisen ja rikollisuuden vähentäminen ennaltaehkäiseviä palveluja kehittämällä. Tässä keskeistä matalakynnyksiset, asiakkaiden tarpeisiin vastaavat ja asiakkaiden saavutettavissa olevat mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä terapiatakuun toteuttaminen. Kouluihin (sekä peruskoulut että toisen asteen oppilaitokset) on turvattava koulukuraattori- ja psykologipalvelut. Lapsiperheiden ongelmien vaikeutumista ennaltaehkäistään arkielämän tukipalveluilla. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostaminen 25 vuoteen oli erittäin tärkeä päätös – nyt on olennaista , että jälkihuollon asiakkaille turvataan tarpeenmukaiset palvelut. Myös poliisilla on keskeinen rooli sekä rikoksilla oireilevien nuorten että päihde- ja rikoskierteessä olevien henkilöiden palveluihin saattamisessa, joko ohjaamalla palveluihin, tekemällä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä tai moniammatillisella yhteistyöllä (esim. Ankkuri-toiminta).
Sosiaaliturvajärjestelmän tulee olla sellainen, ettei se aiheuta väliinputoamisia, kuten nykyinen pirstaloitunut järjestelmä, jossa ihmiset joutuvat hakemaan toimeentuloturvaa monelta luukulta. Väliinputoamisia vähentää ensisijaisten etuuksien tason nostaminen siten, että ihmisten toimeentulotuen tarve ja riippuvuus toimeentulotuesta vähenee.
2) Miten esittämänne päätökset tai linjaukset edistäisivät sisäistä turvallisuutta?
Suomessa vankien uusintarikollisuus on varsin korkeaa. Moni vanki ei edelleenkään ole saanut vankilassa tarvitsemaansa kuntoutusta ja vapautuu asunnottomana ja vailla palveluja. Mikäli vankeusrangaistusta suorittavat saavat tarvitsemaansa kuntoutusta ja tukea vankeuden aikana ja kuntoutus ja tuki jatkuu siviilissä, on rikoksettomalle elämälle suurempi todennäköisyys. Asunto on keskeisin desistanssiprosessia tukeva tekijä (Mäki 2017, Granfelt 2015). Rikosseuraamusasiakkailla on myös oikeus samoihin palveluihin kuin muillakin kansalaisilla.
Kohdennetut, oikea-aikaiset ja ennaltaehkäisevät palvelut tulevat yhteiskunnalle halvemmiksi kuin jälkikäteen suoritetut toimenpiteet, oli kyse rikollisuudesta, päihdeongelmista tai lasten ja perheiden palveluista. Samalla yksilöiden kärsimykset ja ylisukupolvinen syrjäytyminen vähenevät ja yhteiskunnan turvallisuus paranee.
Marjatta Kaurala
Kriminaaliasiamies