Lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle tupakoinnin sallimisesta vangeille vähintään kerran päivässä
Asia: HE 165/2020
Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto eduskunnan lakivaliokunnalle vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta
Perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa lakiehdotukseen vankien tupakoinnin täyskiellosta. Perustuslakivaliokunta ei pidä valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena ehdotettua sääntelyä tupakoinnin kieltämisestä suljettujen vankiloiden ja avovankiloiden sisätiloissa. Tupakoinnin kokonaan kieltämistä perustuslakivaliokunta sen sijaan pitää jokseenkin ongelmallisena, kun sitä perustellaan salatupakoinnin estämisellä, jota voitaneen toteuttaa totaalikieltoa lievemmin toimenpitein. Vankeja ei voida asettaa eri asemaan vankeusrangaistuksen toteuttamistapojen mukaan. Suljettujen vankiloiden vangeille tulee siten mahdollistaa tupakointi ulkotiloissa.
Kriminaalihuollon tukisäätiö yhtyy peruslakivaliokunnan lausuntoon.
Oikeusministeriö esittää 1.12. lakivaliokunnalle antamassaan vastineessa, että sääntelyä täydennettäisiin siten, että vangeille annettaisiin mahdollisuus tupakointiin vähintään kerran päivässä. Lisäksi esitetään, että Rikosseuraamuslaitoksella olisi toimivalta antaa määräyksiä tupakoinnin järjestämisestä. Määräyksessä olisi mahdollista edellyttää tupakoinnin järjestämistä useammankin kuin kerran päivässä, jos se on mahdollista vankilan toiminnan ja turvallisuuden näkökulmasta. Kriminaalihuollon tukisäätiö pitää perusteltuna, että tupakointi toteutettaisiin ulkoilun yhteydessä ja että vankilat pystyisivät olosuhteiden niin salliessa lisäämään tupakointikertoja.
Kaikilla vangeilla on oikeus ulkoiluun kerran päivässä tunnin ajan. Kaikki vangit eivät kuitenkaan syystä tai toisesta halua ulkoilla, mutta tupakointi on sallittua vain ulkona. Olisi tarpeellista miettiä, miten näiden vankien osalta tupakointi järjestetään ulkotiloissa. On myös tilanteita, joissa valvontahenkilökunnan puuttumisen takia ulkoiluja joudutaan perumaan. Vankilan sisäpiha voi myös olla pieni, jolloin tupakoimattomat vangit ja valvomassa olevat henkilöt mahdollisesti altistuvat tupakansavulle.
Perustuslakivaliokunta edellytti sääntelyä täydennettäväksi siten, että vangeille turvataan säännösperustaisesti oikeus nikotiinikorvaustuotteisiin, lääkehoitoon ja muuhun tukeen. Oikeusministeriö ehdottaa, että vankeuslakia (10 luku 1 § 1 mom) ja tutkintavankeuslakia (6 luku 1 § 1 mom) muutettaisiin siten, että vangeilla ja tukintavangeilla olisi oikeus lääketieteellisten tarpeiden mukaiseen hoitoon tupakoinnista vieroittautumiseksi.
Tupakoinnin rajoittaminen kerran päivässä tapahtuvaksi altistaa vankeja vieroitusoireille, ja niiden ehkäisemiseksi ja myös tupakoinnin lopettamiseksi on sekä Rikosseuraamuslaitoksella että Vankiterveydenhuollolla oltava riittävät resurssit. Riittävillä tukiresursseilla ehkäistään myös salatupakointia ja tupakkatuotteiden salakuljetusta. Valvonnalla ei pystytä täysin estämään tupakan kuljettamista selleihin.
Kriminaalihuollon tukisäätiö on jo aiemmissa lausunnoissaan esittänyt huolensa Vankiterveydenhuollon riittävästä lisäresurssoinnista muutoksen yhteydessä. Esitetty kolmen henkilötyövuoden lisäresurssi koko maahan vaikuttaa vähäiseltä tarpeeseen nähden, vaikka vangit pääsisivät kerran päivässä tupakoimaan.
Oikeusministeriön vastineessa on esitetty Rikosseuraamuslaitoksen rahoituksen tarve hyvin laveasti (175000-650 000 euroa). Rahoitus onkin ministeriön mukaan arvioitava uudelleen perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ja samalla selvitetään lisärahoituksen tarvetta Rikosseuraamuslaitokselle. Hallituksen esityksessä Rikosseuraamuslaitokselle ei esitetty lainkaan lisäresursseja. Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo edelleen, että Rikosseuraamuslaitos tarvitsee lisäresursseja ja lisäresursseissa on otettava huomioon paitsi nikotiinikorvaustuotteiden jakaminen, myös vankien ohjaus ja neuvonta, tukiryhmien vaatimat resurssit (yhdessä Vankiterveydenhuollon kanssa) sekä nikotiinikorvaustuotteiden kuukautta pidempi veloitukseton aika vangeille.
Rahoitustarpeet tullevat ratkaistaviksi myöhemmissä talousarvio- ja kehysvalmisteluprosesseissa vuoden 2021 aikana. Säännösmuutosten ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2022 alussa. Oikeusministeriö toteaa, että muutokseen valmistautumiseen tarvitaan noin kuusi kuukautta. Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo, että vankiloissa tapahtuvaan muutokseen tarvitaan vähintään vuosi, jolloin säännösmuutosten voimaantulon aikaisin ajankohta olisi vuoden 2023 alussa. Tällöin vankiloille ja vankiterveydenhuollolle jäisi riittävästi aikaa tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi tupakoinnin lopettamisen ohjaukseen jo ennen säännösmuutosten voimaantuloa. Ruotsissa, jossa tupakointi on vuodesta 2007 lähtien rajattu ulkotiloissa tapahtuvaksi, nuuskan salliminen on todennäköisesti vähentänyt ongelmia merkittävästi.
On myös huomattava, että vankien nikotiiniriippuvuteen liittyy usein myös päihderiippuvuus (tutkimusten mukaan lähes 90 %:lla on elämänaikainen päihderiippuvuus), mutta päihdehoitoa vankila-aikana saa vain pieni osa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia vankeus- ja tutkintavankeuslakien tupakointia koskeviin säännöksiin. Esityksen mukaan tupakointi suljetuissa vankiloissa kiellettäisiin kokonaan ja avovankiloissa tupakointi sallittaisiin edelleen ulkotiloissa.
Tupakoinnin kieltämiseen liittyy monia erilaisia näkökulmia, joita esityksessä on tarkasteltu varsin kattavasti. Tupakoinnin terveydelliset haitat ovat kiistattomat ja tupakoimattomat vangit sekä henkilökunta altistuvat tupakansavulle vankiloissa. Toisaalta tupakointi kuuluu tupakoijan itsemääräämisoikeuden piiriin. Suljetussa vankilassa vanki ei kuitenkaan voi itse päättää tupakoinnistaan tilanteessa, jossa tupakointi on kielletty asuintiloissa.
Esityksessä on esitelty myös muita vaihtoehtoja tupakoinnin täyskiellolle. Kaikki muut vaihtoehdot tulisivat kalliimmiksi, mutta ne rajoittaisivat vankien itsemääräämisoikeutta täyskieltoa vähemmän. Ensimmäinen vaihtoehto olisi rakentaa tupakointiasemia, joista savu ei kantautuisi muihin tiloihin. Tämä olisi kallein vaihtoehto. Toinen vaihtoehto olisi kuljettaa vangit ulos kolme kertaa päivässä tupakoimaan. Tämä vaatisi eniten valvontahenkilökunnan työpanosta ja osastojen päiväjärjestyksen uusimista, mikä olisi helposti pois muusta toiminnasta. Kolmas vaihtoehto tupakointi ulkoilun aikana vaatisi tämäkin valvontahenkilökunnan lisäresurssia, arviolta enimmillään kahden miljoonan euron lisämäärärahatarvetta. Lisäksi tulevat mahdolliset haasteet salatupakointiin selleissä ja tupakoinnin lopettamisen tukitoimenpiteiden tarve. Kahden miljoonan euron panostus siihen, että vangit pääsisivät tupakoimaan ulos yhden tai muutaman kerran päivässä, ei ole järkevää niukkojen resurssien aikana.
Hallituksen esityksen mukainen tupakoinnin täyskielto edellyttää riittäviä tukitoimia, kuten esityksessä todetaankin. Esityksen mukaan vankiterveydenhuollon yksikköön lisättäisiin henkilöstöä kolmen henkilötyövuoden verran sekä korvattaisiin kaikille vangeille nikotiinikorvaustuotteet neljäksi viikoksi veloituksetta sekä arviolta 500 vangille nikotiinikorvaushoito.
Esityksessä ei ole enää mukana aiemmassa esityksessä olleita Rikosseuraamusalaitoksen lisäresursseja vaan esityksessä lähdetään siitä, että tukitoimet hoidettaisiin nykyisillä resursseilla. Lisäresursseilla oli tarkoitus tukea ja kouluttaa henkilökuntaa tupakan vieroitusoireiden käsittelyyn sekä järjestää vankien tukiryhmiä yhdessä Vankiterveydenhuollon kanssa. Rikosseuraamuslaitoksen ohjaajaresurssit ovat nykyiselläänkin niukat ja on vaikea nähdä, että niistä riittäisi työpanosta vielä tähän uuteen(kin) tehtävään. Resursseja tarvitaan myös tiedon jakamiseen ja vankien rauhoitteluun. Tietoa olisi saatavilla netissä, mutta suljettujen vankiloiden vangeilla on heikot tai jopa olemattomat mahdollisuudet päästä sinne.
Tupakanvieroitusryhmät ja psykososiaalinen tuki ovat olennaisia vieroitusoireiden hoidon lisäksi. Järjestöjen asiantuntemuksen käyttäminen parantaisi mahdollisuuksia tukiryhmien järjestämiseen. Koronan jatkuessa vielä ensi vuonna, järjestöjen pääsy vankiloihin ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Järjestöjä ei myöskään ole kaikkialla Suomessa. Herää kysymys, onko ryhmiä ylipäätään mahdollista järjestää kaikissa suljetuissa vankiloissa ehdotetuilla resursseilla.
Esityksen mukaan vangit saisivat nikotiinikorvaushoitotuotteita kuukauden ajan veloituksetta. Katsomme, että nikotiinikorvaushoitotuotteiden veloituksettoman ajan tulisi olla kuukautta pidempi, esimerkiksi kaksi kuukautta, koska tuotteita tarvitaan vieroitusoireisiin yleensä vähintään kolmen kuukauden ajan. Huomattava osa vangeista on toimintojen ulkopuolella saaden vain käyttörahaa (48 euroa/kk), mikä johtaa helposti siihen, että läheiset rahoittavat tuotteita veloituksettoman ajan jälkeen.
Tiedon jakaminen tuomiota suorittamaan tuleville olisi aloitettava jo siviiliarviointivaiheessa ja vankilaan tullessa olisi tehtävä hoidon tarpeen arviointi.
Esityksen mukaan vankiloissa ja Vankiterveydenhuollon yksikössä varaudutaan tupakoinnin lopettamisen edellyttämien tukitoimien ja korvaustuotteiden saamisen järjestämiseen. Tupakoinnin täyskielto tulee hyvin nopeasti ilman siirtymäaikaa lukuun ottamatta niitä vankiloita, joissa tupakointia on jo jonkin aikaa rajoitettu. Pidempi siirtymäaika olisi perusteltu, jotta riittävät tukitoimet saataisiin rakennettua ja nähtäisiin, onko esitetyillä resursseilla mahdollista hoitaa riittäviä tukitoimia. Esimerkiksi Virossa, jossa vankiloissa on kielletty tupakointi vuonna 2017, alettiin kehittää tukitoimia jo muutama vuosi ennen täyskieltoa.
Sanna Sunikka Marjatta Kaurala
Toimitusjohtaja Kriminaaliasiamies