Vaikuttavuusinvestointia uusintarikollisuuden torjuntaan?
Sain viime vuoden lopulla esihenkilöltäni kutsun erääseen työryhmään ja tehtäväksi annon: ”Voisitko ottaa selvää kansainvälisistä, uusintarikollisuuden ehkäisyyn liittyvistä vaikuttavuusinvestointihankkeista”.
Jouduin aluksi kertaamaan mielessäni pariinkin otteeseen, että mitä minun nyt siis oikeastaan pitikään selvittää. On myönnettävä, että en tuolloin tiennyt asiasta paljoakaan. Mikä ihmeen vaikuttavuusinvestointi? Sittemmin käsite Social Impact Bond on tullut melko tutuksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla kerrotaan vaikuttavuusinvestoinnista seuraavaa: Vaikuttavuusinvestoimisessa on kyse yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisesta uudella tavalla. Keskeistä vaikuttavuusinvestoimisessa on se, että yksityinen pääoma ei tavoittele pelkästään taloudellista tuottoa vaan myös mitattavissa olevaa yhteiskunnallinen hyötyä. Yksityinen pääoma on siis osa ratkaisua.
Mikä ihmeen vaikuttavuusinvestointi?
Tulosperusteinen rahoitussopimus eli Social Impact Bond, tutummin SIB, on yksi tapa toteuttaa vaikuttavuusinvestointia. SIB -mallin ideana on yksinkertaistettuna se, että yksityiset sijoittajat rahoittavat jonkin sosiaalisen hankkeen toteuttamisen. Hankkeelle määritellään etukäteen mitattavissa olevat vaikuttavuustavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Mikäli hankkeessa onnistutaan etukäteen määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa, julkinen sektori maksaa sijoittajille alkuperäisen pääoman lisäksi tuottoa.
Nerokasta! Mutta miten vaikuttavuutta mitataan uusintarikollisuuden vähentämiseen liittyen niin, että jonkin ohjelman vaikuttavuudesta pystyy tekemään suoria ja luotettavia talouslaskelmia? Minkälaisia hankkeita ulkomailla on aiheesta tehty?
Vaikuttavuusinvestointia on pilotoitu jo vuonna 2010
Perehtyessäni kansainvälisiin SIB-mallilla toteutettuihin hankkeisiin kävi ilmi, että nimenomaan uusintarikollisuuteen liittyviä hankkeita ei ollut kovinkaan helppoa löytää. Aluksi törmäsin vain yhteen tällaiseen: Laatujaan maailman ensimmäinen SIB on toteutettu vuosina 2010-2015 Englannissa Peterboroughin vankilassa. One Service nimisessä hankkeessa tarjottiin tukea vankilasta vapautuville, alle 12kk tuomion suorittaneille miehille. Iso-Britannian oikeusministeriön alullepaneman pilottihankkeen tarkoituksena oli uusintarikollisuuden (mahdollinen) väheneminen sekä vaikuttavuusinvestoinnin konseptin testaaminen ja uudenlaisen tutkimustiedon tuottaminen.
Hankkeesta tehdyssä RAND Europen toteuttamassa arviointiraportissa todetaan, että avain SIB-mallisen hankkeen onnistumisessa on sidosryhmäyhteistyön ja hankkeen kokonaisuuden koordinointiin keskittynyt palvelujohtaja. Muita huomioita olivat muun muassa tarkan kustannusanalyysin merkitys hanketta suunniteltaessa sekä vahva verkostoituminen sidosryhmien kanssa.
Peterboroughin vankilassa tehdyn pioneerihankkeen lisäksi uusintarikollisuuteen liittyviä SIB-projekteja löytyi lähinnä Englannista ja Yhdysvalloista.
Social Impact Bond – pros and cons
Kaiken kaikkeaan SIB -mallinen työskentely oli koettu eri hankkeissa hyväksi toimintatavaksi. Siinä on kuitenkin omat haasteensa. Työskentelyyn lähdettäessä tulee esimerkiksi varoa niin sanottua ”rusinat pullasta” -ilmiötä. Asiakasohjauksen tulee olla läpinäkyvää, eivätkä asiakkaat voi valikoitua tulostavoitteiden pohjalta tehtyjen onnistumisennusteiden mukaisesti. Hankkeen alussa haasteena on myös aidon vaikuttavuuden mittaaminen, mikä vaikeuttaa käytettävissä olevien varojen kohdentamista alusta alkaen oikeasti vaikuttaviin toimenpiteisiin.
SIB-projektit ovatkin ennen kaikkea innovaatioprojekteja. Työn kehittäminen ja tätä kautta se tärkein, eli parempien palvelujen tarjoaminen asiakkaille mahdollistuu uudella tavalla.
SIB-malli on myös käytännöllisesti katsottuna melko monimutkainen kokonaisuus. Se vaatii monenlaista osaamista niin teknisesti (sopimusasiat ja niiden oikeellisuus), taloudellisesti (kustannusarviot ja myynti) sekä poliittisesti (tahtotila ja verkostoituminen). Lisäksi se vaatii jo edellä mainitsemaani vahvaa ja sitoutunutta koordinointia.
SIB-projektit jäävät kuitenkin mielestäni haasteita ja mahdollisuuksia pohdittaessa plussan puolelle. Taloudellinen riski siirtyy julkiselta puolelta sijoittajille, mikäli palvelutuotanto ei toimikaan odotetusti. Lisäksi palveluntarjoajalla on suhteellisen vapaat kädet toiminnan suunnitteluun ja innovointiin, sillä vain tulokset ovat ratkaisevia. SIB-projektit ovatkin ennen kaikkea innovaatioprojekteja. Tämä voi edesauttaa sijoittajien löytymistä minkä lisäksi työn kehittäminen ja tätä kautta se tärkein, eli parempien palvelujen tarjoaminen asiakkaille mahdollistuu uudella tavalla.
Kun kustannukset on laskettu tarkkaan, vaikuttavuuden mittaristo on mietitty huolellisesti ja palveluntarjoajan toiminta on kaikilta osin läpinäkyvää, on SIB- mallilla parhaat mahdollisuudet onnistua.
Suunnitelmat Suomessa
Maailman tuulien on tapana rantautua aina aikanaan meille Suomeenkin. Niin on käynyt myös vaikuttavuusinvestointien kohdalla. Vähitellen Suomessakin on alettu testaamaan yhä enemmän ja enemmän uudenlaista tapaa toteuttaa sosiaalityötä. Se on mielestäni hyvä asia. Meistä varmasti jokainen sosiaalialan ammattilainen on kuullut lauseen: ”teette tärkeää ja merkityksellistä työtä”. Se on totta, sitähän sosiaalityö onkin.
Mutta mikä työssä on se aines, joka tekee siitä merkityksellistä? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että esimerkiksi uusintarikollisuus vähenee? Suorista taloudellisista vaikutuksista ei juurikaan arjen työssä puhuta. Se on kuitenkin kiinnostava kysymys ja ennen kaikkea SIB -mallissa yksi avaintekijöistä – minkälaisten tulosten perusteella sijoittajille maksetaan.
Mikä työssä on se aines, joka tekee siitä merkityksellistä? Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että esimerkiksi uusintarikollisuus vähenee?
Työ- ja elinkeinoministeriössä on tällä hetkellä käynnissä yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvästä SIB-hankkeesta. Asunnottomuus vankilasta vapautuvien keskuudessa on erityistä huomiota vaativa laaja-alainen ilmiö, jolla on väistämättä vaikutuksia myös uusintarikollisuuteen. Vangeista kolmannes vapautuu ilman asuntoa.
Tämän vuoksi olemmekin Kriminaalihuollon tukisäätiön työryhmätyöskentelyssä pyrkineet siihen, että rikostaustaiset huomioitaisiin omana erityisryhmänään tässä tulevassa vaikuttavuusinvestointihankkeessa.
Onko toiveemme kuultu? Se jää nähtäväksi.