Vankien ja heidän läheistensä peruspalvelut on turvattava kunnissa

Kunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Tekemällä oikeita päätöksiä, kuntapäättäjillä on madollisuus vähentää inhimillistä kärsimystä ja uusintarikollisuutta sekä lisää yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta.

Kriminaalihuollon tukisäätiö muistuttaa, että kunnissa on huomioitava rikostaustaisten ja heidän läheistensä pääsy peruspalveluihin.  Erityistä huomiota on kiinnitettävä vapautuvien vankien asumiseen, päihdekuntoutuksen jatkumiseen vankilasta siviiliin sekä vankien läheisten tukemiseen.

1. Vankien oikeuksien on toteuduttava kunnissa

Suomen vankiloissa istuu päivittäin tuhansia vankeja. Kaikki vangit ovat jonkin kunnan asukkaita*. Kuntalaisuus ei katkea vankeuden aikana eikä kotikuntaa pääsääntöisesti voi vaihtaa. Vangeille kuuluvat lähtökohtaisesti samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille.

Vankilasta vapautuvat** ja heidän läheisensä tarvitsevat monia kunnan tarjoamia palveluja, jotka tukevat kuntoutumisessa rikoksettomaan elämään. Erityisesti tukea tarvitaan asumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Mitä kuntien tulee tehdä:

  • Pääsy kunnan palveluihin on taattava kaikille vangeille.
  • Rikostausta ei saa vaikuttaa palvelujen saatavuuteen tai siihen, miten niissä tulee kohdatuksi.

2. Asunto on turvattava kaikille vankilasta vapautuville

Jopa kolmannes vangeista vapautuu ilman asuntoa, vaikka useiden tutkimusten mukaan asunnon saaminen vankilasta vapauduttaessa on merkittävä tekijä yhteiskuntaan kiinnittymisessä ja tätä kautta myös rikollisuudesta irrottautumisessa.

Rikostaustaisten asunnottomuuden vähentäminen lisää yleistä hyvinvointia, yhteiskunnallista turvallisuutta ja on taloudellisesti järkevää.

Mitä kuntien tulee tehdä:

  • Kuntien on huolehdittava kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyydestä.
  • Tuettua asumista on oltava saatavilla joko kotikunnassa tai kunnan ostopalveluna.
  • Kuntien on huolehdittava asukasvalintojen valvonnasta laissa määritellyin tavoin. Maksuhäiriömerkinnät eivät saa kategorisesti estää asunnon saamista
  • Kuntien asunto- ja sosiaalitoimen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään sekä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa rikostaustaisten asunnottomuustilanteen korjaamiseksi.

3. Vankilassa alkaneen päihdekuntoutuksen tulee jatkua kotikunnassa

Päihteiden käyttö on rikollisuutta ja uusintarikollisuutta lisäävä tekijä. Merkittävä osa rikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisina.

Heti vankilasta vapautumisen jälkeen riski päihteiden käyttöön on suurin. Kunnan tarjoamaan päihdekuntoutukseen pääsy on kuitenkin usein sattumanvaraista. Päihdehuoltolaki velvoittaa kuntia järjestämään yksilön tarpeeseen perustuvaa päihdekuntoutusta, mikä ei vapautuvien vankien kohdalla useimmiten toteudu. Soveltuvan päihdekuntoutuksen puuttuessa monet päätyvät rikoskierteeseen.

Mitä kuntien tulee tehdä:

  • Laitoskuntoutukseen pitää varata nykyistä enemmän resursseja.
  • Vangin kotikunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä vankilan ja tukipalveluita tuottavien järjestöjen kanssa.

4. Tuki vankien läheisille on turvattava

Vankeusrangaistus koskettaa jopa 55 000 vangille läheistä ihmistä päivittäin. Vankeuslain mukaan läheisiä ovat lapset, vanhemmat, puoliso, sisarukset ja isovanhemmat.

Lapset, joiden vanhempi on vankilassa, ovat tutkimusten mukaan hyvin haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityistä tukea. Heidän tarpeensa on tunnistettava. Myös vangin muu perhe voi tarvita kunnalta taloudellista tukea tai perhepalveluja. Äkillisessä kriisitilanteessa voidaan tarvita apua, jos esimerkiksi perheen nuori on tehnyt rikoksen. Aikuisten vankien vanhemmilla on merkittävä rooli vangin käytännön asioiden hoitajana.

Mitä kuntien tulee tehdä:

*Ulkomaalaisilla ei ole välttämättä kotikuntaa
**Vankiloista vapautui vuonna 2019 kaikkiaan 5 807 vankia.