Asunnottomuuden hoito Suomessa kiinnostaa ulkomailla
Kriminaalihuollon tukisäätiössä tehdään jatkuvasti kansainvälistä yhteistyötä muiden saman alan toimijoiden kanssa. Usein vierailuja on tehty paikan päällä puolin ja toisin, mutta koronan takia yhteyttä on viime aikoina pidetty etäyhteyksin.
Toukokuussa 2021 Kroatiassa järjestettiin poikkitieteellinen konferenssi ”Asiat, joita emme saaneet sanoa … niistä”. Jo neljännen kerran peräkkäin järjestetyn konferenssin aiheena oli tällä kertaa syrjäytyminen ja marginaaliryhmät. Konferenssiin oli kutsuttu eri alojen asiantuntijoita, jotka työskentelevät marginaaliryhmien parissa päivittäin.
Kriminaalihuollon tukisäätiötä tapahtumassa edusti vapautuvien asumisen asiantuntija Mia Juselius, joka kertoi osallistujille vapautuvien vankien asunnottomuudesta, Kriminaalihuollon tukisäätiön palveluista sekä muista asumisen käytännöistä, joita Suomessa on tarjolla, esimerkiksi ”Housing First” eli asunto ensin -periaatteesta. Asunto ensin -periaatteen mukaan asuinpaikan saaminen on sekä ihmisoikeus että perusoikeus.
Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuutta kokevien määrä laskee. Se ei ole sattumaa. Valtio, kunnat ja kansalaisjärjestöt ovat tehneet 1980-luvulta lähtien määrätietoisesti töitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Eri alojen asiantuntijoita ja kollegoja ulkomailla ovat kiinnostuneita siitä, miten asumisasiat on Suomessa järjestetty.
”Asunto Ensin -malli on Suomessa kehittyneintä koko Euroopan tasolla ja Suomen mallia seurataan kiinnostuneena. Moni Euroopan maa on tästä vielä hyvin kaukana, mutta on tärkeää jakaa toimivia suuntauksia ja luoda näköaloja myös muualle”, Juselius kertoo.
”Toisaalta vapautuvien vankien asunnottomuus Suomessa on yhä suuri haaste. Vapautuvien asunnottomuus ei ole laskenut, vaan ehkä jopa kasvanut. Siksi meilläkin on vielä paljon tekemistä asian suhteen.”
Kansainvälinen yhteistyö antaa parhaimmillaan uusia oivalluksia, näkökulmia ja toimivaa yhteistyötä saman kaltaisten asioiden parissa toimiville ihmisille.
”Helposti elämme omassa kuplassamme ja näemme asioita vain oman nurkkauksemme kautta. Välillä on tärkeää ottaa laajempi perspektiivi ja peilata omia käytäntöjämme muuhun maailmaan. On aina avartavaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja nähdä sitä, miten muissa maissa systeemi toimii. Yhteistyö on vastavuoroista ja opimme toisiltamme valtavasti”, Juselius sanoo.