Kysely: Vangit kaipaavat lisää tietoa heille tarjolla olevista palveluista
Kriminaalihuollon tukisäätiö toteutti 20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kyselyn rikosseuraamusasiakkaille.
Kyselyllä kartoitettiin muun muassa vankien avun tarpeita ja saantia sekä heidän oikeuksiensa toteutumista erityisesti palveluihin pääsyn näkökulmasta. Tavoitteena oli myös selvittää Kriminaalihuollon tukisäätiön tunnettuutta ja asiakkaiden odotuksia säätiön toiminnasta.
Kriminaalihuollon tukisäätiön palveluita käyttäneet vastaajat ovat lähes poikkeuksetta kokeneet saaneensa hakemaansa apua, ja säätiö myös tarjoaa niitä palveluita, joita rikostaustaiset kertoivat tarvitsevansa. Toisaalta Kriminaalihuollon tukisäätiön palvelut eivät ole vankien keskuudessa laajasti tunnettuja.
Kyselyn tulokset osoittavat, että vangit eivät tiedä kaikista heille tarjolla olevista tukimuodoista, ja osa vangeista jää palveluiden ulkopuolelle.
Avun hakeminen ja saaminen tuomion aikana
Suurin osa vankeusaikana tukea saaneista oli saanut apua päihdeongelmien hoitamiseen, rikoksista irtautumiseen sekä läheis- ja perhesuhteiden hoitamiseen.
Vähiten apua oli saatu asunnon etsimiseen, oppimiseen liittyviin vaikeuksiin ja mielenterveyden ongelmiin.
”Tukea täytyy saada jo vankeusaikana ja sen täytyy jatkua siviilissä vapautumisen jälkeen. Esimerkiksi asunnon ja tarvittaessa siihen liittyvän tuen järjestyminen ovat merkittävimpiä tekijöitä rikollisuudesta irrottautumisessa. Pääkaupunkiseudulla tuetun asumisen jonot voivat helposti olla vuodenkin mittaisia”, muistuttaa Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka.
”Oppimiseen liittyvissä asioissa olisi hyvä huomioida se, opiskelumahdollisuuksien lisäksi tarvitaan myös apua erilaisiin oppimisen ja keskittymisen haasteisiin, koska nämä ovat vangeilla selvästi muuta väestöä yleisempiä. Avun tulisi sisältää oppimisvaikeuksien tunnistamista ja tutkimista sekä oppimisvalmennustoimintaa yksilöllisten opiskelu- ja työllisyyspolkujen rakentamiseksi.”
Vapautumisen jälkeen tukea tarvitaan ”kaikkeen”
Vapautumisen jälkeen vangit tarvitsevat tukea useilla osa-alueilla, ja osa-alueet koskettavat elämää laajasti. Kysyttäessä vapautumiseen ja sen jälkeiseen aikaan, vastauksissa painottuivat elämisen perusedellytykset: asuminen, toimeentulo, rikokseton elämä, päihteettömyys, mielekäs tekeminen arjessa sekä ihmissuhteet.
Vastaajien keskuudessa koettiin syrjäytymistä, sosiaalista ahdistusta ja yksinäisyyttä. Kyselyn tuloksissa ilmeni koettu tarve myös ammatilliselle avulle mielenterveyden tukemiseksi ja tunteiden käsittelemiseksi.
Kolmannen sektorin toimijat avainasemassa, yhteistyötä pitää lisätä jo vankeus aikana
Kyselyn tulokset osoittavat järjestölähtöisen toiminnan olevan merkityksellistä ja tarpeellista rikostaustaisille henkilöille. Ongelmallista on se, että vangit eivät ole tietoisia näistä palveluista tai erota niitä toisistaan.
Huolestuttavaa on myös se, että myöskään vapautuvien vankien ja heidän läheistensä kanssa työskentelevät sote-alan ammattilaiset eivät välttämättä tiedä kohderyhmän tarpeista ja heille tarjolla olevista tukimuodoista tarpeeksi.
”Monenlaista apua tarvitsevien vankien kohdalla tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja mielellään viranomaista tai järjestön työntekijää, joka koordinoisi tarvittavia palveluja vangeille viimeistään vapautumisvaiheessa. Yhteistyötä parantamalla on mahdollisuus vähentää uusintarikollisuutta ja inhimillistä kärsimystä sekä lisätä yleistä hyvinvointia ja yhteiskunnallista turvallisuutta”, Sunikka Sanoo.