Oireena ongelma
Suomalaisilla on hyvin salliva, jopa myönteinen asenne rahapelaamista kohtaan. Mummot ostavat lapsenlapsilleen arpoja joululahjaksi, ruotsinlaivoilla hakataan pelikoneita koko perheen voimin ja unelma lauantai-iltaisesta äkkirikastumisesta elää meissä vahvana. Koska olemme tottuneet ja sokeutuneet rahapelaamisen ilmiölle, ei rahapeliongelmia osata nähdä kuitenkaan kansantautina kuten vaikka runsasta alkoholinkäyttöä.
Tosiasiassa tilanne on paha – suomalaiset pelaavat ja häviävät rahapeleihin viidenneksi eniten maailmassa.
Vuonna 2019 suomalaiset hävisivät rahapeleihin noin 1,7 miljardia euroa. 2,5 % rahapelaajista pelasi niin paljon, että heidän yhteiskulutuksensa oli puolet koko pelikatteesta, eli noin 850 miljoonaa euroa. Tästä summasta yli puolet tuli rahapeliongelmaisilta, joita on Suomessa noin 112 000.
Valitettavasti ongelmatasolla rahapelejä pelaavalla on usein muitakin murheita
Valitettavasti ongelmatasolla rahapelejä pelaavalla on usein muitakin murheita – pienet tulot, heikentynyt terveydentila ja päihteiden käyttö ovat usein yhteydessä runsaaseen rahapelaamiseen. Aivan kuten ne ovat yhteydessä myös rikolliseen käyttäytymiseen.
Lukuisat tutkimukset ympäri maailman ovat osoittaneet, että ongelmallinen rahapelaaminen on moninkertaisesti yleisempää rikosseuraamusasiakkaiden kuin valtaväestön keskuudessa. Kumpi sitten on syy ja kumpi seuraus? Yritetäänkö rahapelaamisella rahoittaa rikollista toimintaa tai siitä koituneita seurauksia? Vai yritetäänkö rikollisella toiminnalla rahoittaa rahapelaamista? Tämä lienee hyvin tapauskohtaista.
Yritetäänkö rahapelaamisella rahoittaa rikollista toimintaa tai siitä koituneita seurauksia? Vai yritetäänkö rikollisella toiminnalla rahoittaa rahapelaamista?
Syy löytyy syvemmältä
Rahapelaaminen ei välttämättä edes liity tehtyihin rikoksiin eikä toisin päin, vaan syy löytyy syvemmältä.
Niin rikollisen käyttäytymisen kuin runsaan rahapelaamisenkin taustalla on usein eriarvoisuus ja syrjäytyminen. Syrjäytyneistä tai syrjäytetyistä ihmisistä puhutaan usein heikommassa asemassa olevina ihmisinä. Muistetaanpa kuitenkin, että eivät he ole päättäneet asettua heikompaan asemaan, vaan ovat jääneet ulkopuolelle tai menettäneet niitä elementtejä, joita ihminen tarvitsee voidakseen hyvin.
Näitä elementtejä tai tarpeita ovat monet viisaammatkin listanneet, mutta itse nostaisin listan kärkeen turvallisuuden, terveyden ja osallisuuden. Ilman asuntoa, ruokaa, toimintakykyä, ihmissuhteita tai mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä – ihminen voi huonosti. Huonosti voiva ihminen oireilee ongelmilla. Näitä ongelmia pyritään sitten yhteiskunnan tasolla hoitamaan, joskin kohtuullisen rikkonaisella palvelujärjestelmällä.
Mutta onko siitä hoidosta pitemmän päälle mitään hyötyä, jos hoitava taho hoitaa vain oman kenttänsä ja huonosti voivan ihmisen oletetaan hoidon päätyttyä voivan hyvin?
On toki tärkeää hoitaa ihmisten ongelmia, kuten runsasta päihteiden käyttöä, rahapelaamista tai rikollista käyttäytymistä. Mutta onko siitä hoidosta pitemmän päälle mitään hyötyä, jos hoitava taho hoitaa vain oman kenttänsä ja huonosti voivan ihmisen oletetaan hoidon päätyttyä voivan hyvin?
Vai olisiko siitä enemmän hyötyä, niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin, jos nähtäisiin ongelmat oireina, joiden hoitaminen vaatii meiltä ei-syrjäytetyiltä laajempaa ymmärrystä ja monialaista yhteistyötä?
Kun kohtaamme ihmisen, joka oireilee ongelmilla, on mielestäni ensimmäiseksi otettava tarkasteluun aiemmassa kappaleessa mainitsemani perustarpeet.
Jos rahapelaaminen saadaan hallintaan mutta menot ylittävät edelleen tulot, on ongelma vielä olemassa.
Jotta onnistumme poistamaan rahapeliongelmaiselta tarpeen ja halun pelata, täytyy meidän ensin ymmärtää mitä hän on saanut tai hakenut pelaamiselta. Jos rahapelaamisella on pyritty äkkirikastumaan, pitää miettiä mihin sitä rahaa on tarvittu ja miksei oma toimeentulo ole ollut riittävää.
Jos rahapelaaminen saadaan hallintaan mutta menot ylittävät edelleen tulot, on ongelma vielä olemassa. Ei 10 vuotta vankilassa istunutta Seppo-Susannaakaan vankeusaikana käydyt kuntoutusjaksot kannattele, jos hänet vapautetaan kadulle vailla asuntoa ja elämänsisältöä.
Ei sairaalassakaan saatella juuri elvytettyä potilasta ovelle ja toivotella parempia vointeja.
Vaatii meiltä ammattilaisilta monialaista yhteistyötä, jotta voimme hoitaa ongelmia sen lisäksi että hoidamme omilla tahoillamme myös niiden ongelmien oireita.
Mutta minä ainakin tykkään painaa pääni tyynyyn päivän päätteeksi tietäen, että olen tukenut kuntoutumisessa enkä vain antanut ensiapua. Ei sairaalassakaan saatella juuri elvytettyä potilasta ovelle ja toivotella parempia vointeja.
Lähteet:
Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? (julkari.fi)