”Yhtä monta polkua kuin on toipujaakin”
Kuvitellaan, että olet lähdössä vaellukselle. Haluaisitko valmiiksi suunnitellun reitin lähtöpisteestä päämäärään VAI haluaisitko kartan, johon olisi merkitty kaikki reittivaihtoehdot, joita pitkin pääsisit perille?
Valmiiksi suunniteltu reitti olisi simppelimpi, mutta jos reitti onkin liian kurainen kuljettavaksi, vaihtoehtoina on vain kääntyä takaisin tai tarpoa kurassa. Jos valitset kartan, voit mutaan törmätessäsi katsoa kartasta vaihtoehtoisen reitin, jota pitkin pääset vaivattomasti päämäärääsi. Kumman valitset?
Palveluntarjoajina me keskitymme siihen, mitä tarpeita asiakkaillamme on ja miten voimme niihin vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Pyrimme luomaan asiakkaillemme mahdollisimman sopivan palvelupolun. Parhaimmassa tapauksessa jopa useampia palvelupolkuja, joista asiakkaalle voidaan sitten valita parhaiten sopiva. Kuulostaa hyvältä!
Paitsi että: mitäs sitten kun sillä palvelupolulla tulee kuraa vastaan? Neuvoisitko häntä kääntymään takaisin lähtöpisteeseen, vai tarpomaan kurassa viimeisillä voimillaan?
Kun asiakas ohjautuu palveluiden piiriin, on hänellä yleensä haastava tilanne päällä. Asiakas ei usein itsekään osaa arvioida mikä olisi hänelle sopivin tukimuoto. Varsinkaan jos hän ei ole ollut itsensä kanssa vastaavassa tilanteessa aiemmin. Työntekijä voi esitellä erilaisia palveluita ja yhdessä voidaan valita niistä asiakkaalle tähän tilanteeseen sopivin. Jos se ei sitten olekaan sopiva, pitäisi olla muitakin vaihtoehtoja kuin kääntyä takaisin tai jumittua paikoilleen.
Porin Sininauha ry:n Tiltti-hankkeen koordinaattori Sanna Paala heitti taannoin ilmoille ajatuksen palvelukartastosta. Näin heti silmissäni kartaston, jossa on monia eri lähtöpisteitä, reittejä ja päämääriä – paikoitellen reitit yhtyivät ja aina pääsi vaihtamaan reittiä ennen seuraavaa pysäkkiä. Nerokasta, ajattelin. Tässähän on vastaus siihen, miten voidaan kehittää palveluita niin, että mahdollisimman moni löytäisi oman polkunsa ja pääsisi päämääränsä.
”Yhtä monta polkua kuin on toipujaakin. Jokainen asiakas voi kartan avulla löytää oman polkunsa ja me työntekijät olemme kompassina matkassa mukana näyttämässä suuntaa silloin, kun suunnistaja itse ei siitä ole varma.”, visioi Sanna Paala.
Vein ajatusta Paalan palvelukartastosta eteenpäin Kriminaalihuollon tukisäätiössä rikostaustaisten kuntoutuspolkujen kehittämisen tiimiimme. Vastaanotto oli innostunut ja valaistumisia koettiin. Oltiin yhtä mieltä siitä, että polku sanana antaa ymmärtää, että päästäkseen päämäärään, on pysyttävä yhdellä tietyllä polulla. Kartasto sen sijaan toimisi kuin työkalupakki, josta voisi ottaa tilanteeseen sopivan työkalun, eli palvelun. Palvelukartasto, jota voisi yhtä hyvin kutsua vaikka palvelupakiksi, ei edellyttäisi pysymistä valitsemallaan polulla, vaan tarjoaisi kaikille mahdollisuuden löytää itselleen sopiva reitti.
Palvelukartaston luominen ei ole kallista, aikaa vievää eikä varsinkaan vaikeaa. Ei ole tarkoitus luoda uusia palveluita, joilla kartasto voidaan täyttää, vaan saattaa olemassa olevat palvelut ja palveluiden tarjoajat yhteen. ”Palvelukartastosta puhuminen saattaa herättää ajatuksen, että millä lihaksilla marginaaliryhmille saadaan tuotettua kartallisen verran palveluita. Itse ajattelen, ettei palveluita lukumäärällisesti tarvitse olla enempää, mutta palveluja tuottavien tahojen välinen yhteistyö olisi tiiviimpää ja oikeita palveluita olisi tarjolla oikea-aikaisesti. Hyödyllisin (myös kustannustehokkain) palveluhan on sellainen, jonka asiakas kokee itselleen sillä hetkellä sopivimmaksi.”, Paala kuvaa.
Työskentelen RISERaPeli-hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää erilaisia keinoja ja menetelmiä rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kuntoutukseen. Kun Sanna Paala rahapelihaittatoimijoiden verkostotapaamisessa nosti esille visionsa palvelukartastosta yksittäisten palvelupolkujen sijaan, tunsin itseni jopa hieman hölmöksi – miten en ollut itse tajunnut tätä aiemmin?
Kiitos verkostoyhteistyön ja Paalan porilaisen viisauden, tajuan nyt lähteä kehittämään palvelukartastoa (mutaisten palvelupolkujen varalle).