Kriminaalihuollon tukisäätiön eduskuntavaalitavoitteet 2023
- Kuntouttavaa työotetta tulee edistää rikosseuraamuksen aikana.
- Kuntoutusjatkumot hyvinvointialueille on turvattava rikosseuraamuksen jälkeen.
- Tuki rikostaustaisille ja heidän läheisilleen on varmistettava järjestöjen tarjoamilla täydentävillä palveluilla.
1. Kuntouttavaa työotetta tulee edistää rikosseuraamuksen aikana
Rikosseuraamusasiakkaille on kasautunut laaja kirjo sosiaalisia ja terveydellisiä haasteita. Heillä on merkittävästi muuta väestöä useammin päihde- ja mielenterveysongelmia sekä somaattista sairastavuutta. Koulutustaso on muuta väestöä alhaisempi, ja suurin osa on ollut työttömänä ennen vankeusrangaistuksen suorittamista.
Valtion tuottavuusohjelma vähensi Rikosseuraamuslaitoksen henkilökuntaa vuosina 2006–2016 yli 500 henkilötyövuotta. Leikkaukset tulee palauttaa, jotta kuntoutus ja vankilaturvallisuus voidaan taata. Myös vankiterveydenhuollon resurssit ovat riittämättömät. Resurssivaje heijastuu rikosseuraamusasiakkaiden ja heidän läheistensä elämänhallintaan sekä lisää rikoksen uusimisen riskiä.
Uusintarikollisuus on Suomessa korkealla tasolla verrattuna muihin Pohjoismaihin. Rikollisuudesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain arviolta 1,8 miljardin euron kustannukset.
Kuntouttavat toimenpiteet lisäävät rikostaustaisten ja heidän läheistensä hyvinvointia, vähentävät uusintarikollisuutta ja vaikuttavat yleiseen turvallisuutteen.
Mitä pitäisi tehdä?
Vankiloiden kuntouttava työ ja vankiterveydenhuolto tulee resursoida riittävälle tasolle ja varmistaa myös henkilökunnan riittävä kuntouttavan työotteen osaaminen.
- Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöä tulee lisätä vähintään 500 henkilötyövuodella.
- Vankiterveydenhuollon resurssia tulee lisätä, jotta vangit saavat tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut.
- Ulkopuoliset kuntoutuslaitossijoitukset myös tulee turvata varaamalla niihin riittävästi resursseja.
- Kuntouttavien osastojen määrää vankiloissa tulee lisätä ja kuntouttavaa toimintaa tulee lisätä merkittävästi myös tavallisille osastoille.
2. Kuntoutusjatkumot hyvinvointialueille on turvattava vapautumisen jälkeen
Vankilasta vapautuminen on nivelvaihe, jossa tarvitaan erityisen paljon tukea ja vankilassa aloitetun kuntoutuksen tulee jatkua vapaudessa. Uusintarikollisuuden riski on suurin heti vapautumisen jälkeen. Riskiä kasvattaa esimerkiksi vapautuminen ilman asuntoa ja hoitamaton päihde- ja/tai mielenterveysongelma.
Riskiä voidaan pienentää tukemalla vapautunutta monimuotoisten palveluiden kautta. Vankilasta vapautuneille ja heidän läheisilleen täytyy turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla. Tärkeimmät näistä ovat tuettu asuminen, päihde- ja mielenterveyspalvelut, perheiden tuki, sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus.
Avainasemassa on Rikosseuraamuslaitoksen, hyvinvointialueen ja kuntien viranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö. Palveluiden välinen yhteistyövelvoite on kirjattu muun muassa sosiaalihuoltolakiin[i], vankeuslakiin[ii], lakiin valvotusta koevapaudesta[iii], lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta[iv] sekä terveydenhuoltolakiin.
Mitä pitäisi tehdä?
Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on otollinen aika luoda toimivat kuntoutusjatkumot vapautumisen jälkeiseen aikaan ja yhtenäistää palveluiden laatua valtakunnallisesti. Hyvinvointialueille tulee varata tarpeeksi resursseja tämän toteuttamiseen.
- Lakisääteisen palveluiden välisen yhteistyövelvoitteen toteutumiseksi tulee varata riittävät resurssit hyvinvointialueille.
- Resurssien tulee riittää vankilasta vapautuvien kuntoutusjatkumoiden järjestämiseen ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin, kuten asumisen tukeen ja päihdepalveluihin.
- Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla vankilasta vapautuviin, heidän läheisiinsä ja lapsiinsa erikoistuneita työntekijöitä.
3. Tuki rikoksista tuomituille, rikoksilla oireileville ja heidän läheisilleen on varmistettava järjestöjen tarjoamilla täydentävillä palveluilla
Rikoksista tuomitut, rikoksilla oireilevat ja heidän läheisensä tarvitsevat usein monia eri palveluja ja moniammatillista yhteistyötä.
Rikoksista tuomittujen, rikoksilla oireilevien ja heidän läheistensä kanssa työskentelevät järjestöt täydentävät Rikosseuraamuslaitoksen tarjoamaa kuntouttavaa toimintaa vankiloissa, edistävät kuntoutusjatkumoita hyvinvointialueille ja täydentävät niiden kuntouttavia palveluja.
Palvelun tarpeiden osalta asiakaskunnan sisällä on myös marginaalin marginaalissa eläviä ryhmiä, kuten naisvangit, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, alaikäiset sekä etniset vähemmistöt, joiden erityiset palvelut nojaavat vahvasti kolmannen sektorin toimijoihin, erityisesti vapautumisen jälkeen.
Järjestöt löytävät ja pystyvät auttamaan viranomaistoiminnan ulkopuolelle jääviä henkilöitä, ja siksi järjestöjen täydentävät palvelut ovat korvaamattomia.
Mitä pitäisi tehdä?
- Järjestöjen valtionavustusten taso on turvattava.
- Rikosseuraamusasiakkaita ja heidän läheisiään tukevien järjestöjen resurssointi ja työn jatkuvuus tulee turvata.
[i] Sosiaalihuoltolaki 2014/1301, esim. palvelutarpeen arviointi 36 §
[ii] Vankeuslaki 767/2005, 4 luku 7 §
[iii] Laki valvotusta koevapaudesta 629/2013, 12 §
[iv] Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta 400/2015 12 §, Valtioneuvoston asetus yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta 551/2015, 6 §