Kriminaalihuollon tukisäätiön lausunto tutkintavankiloina toimivia vankiloita koskevasta asetusmuutoksesta.
VN/4937/2022
Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo, että esitys on tarpeellinen mm. tutkintavankeusaikojen venyessä maassamme tällä hetkellä hyvin pitkiksi, jolloin tutkintavankeuden sisällöllinen kehittäminen on perusteltua.
Esityksen mukaan Kuopio toimisi jatkossa miesten lisäksi myös naisille tarkoitettuna tutkintavankilana. Naispuolisia tutkintavankeja ei enää sijoitettaisi Pyhäselkään. Pyhäselän sijaan naistutkintavankeja sijoitettaisiin Kuopioon, jonne tulisi yhteensä 16 paikkaa. Paikat jakautuisivat tutkintavankiosastoon (6 paikkaa), yhteydenpitorajoitusten vuoksi erillään pidettäviin (4 paikkaa) ja vankeusvankien (6 paikkaa) osastoihin.
Kuopio on sijainniltaan keskeisempi kuin Pyhäselkä, mikä puoltaa sijoituspaikan muuttamista. Säätiö yhtyy esityksen perusteluihin, joiden mukaan Kuopio on vankikuljetusten ja myös oikeudenkäyntien kannalta keskeinen paikka. Kuopioon on aikaisemmin jouduttu tilapäisesti sijoittamaan naisvankeja vankikuljetusten aikana, vaikka soveltuvia tiloja ei ole ollut.
Säätiö pitää olennaisena, että naisten osastot sijoitettaisiin fyysisesti eri rakennukseen kuin miesten osastot. Naisille tulee turvata häirinnästä vapaa tutkinta- ja vankeusaika. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilökunnan riittävään resurssointiin sekä kouluttamiseen naiserityisen työn kysymyksistä. Naiserityiseen työotteeseen ja kuntouttavan työn osaamiseen tulee panostaa riittävästi, jotta naisten erityisiin tuen ja kuntoutuksen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävästi.
Tällä hetkellä Helsingin, Pelson ja Sukevan vankiloihin voidaan sijoittaa vain sellaisia miespuolisia tutkintavankeja, jotka odottavat muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä ja suostuvat sijoitukseen. Toisena muutoksena asetukseen esitetään, että Helsingin vankilaan voitaisiin jatkossa sijoittaa myös miespuolisia tutkintavankeja, jotka eivät ole saaneet käräjäoikeuden päätöstä. Tarkoituksena on perustaa Helsingin vankilaan 1.1.2023 lukien alaikäisten poikien tutkintavankiosasto (6 paikkaa) ja nuorten miesten tutkintavankiosasto (8 paikkaa).
Säätiö kannattaa muutosta. Lähtökohtaisesti mahdollisuus sijoittaa käräjäoikeuden päätöstä odottavia tutkintavankeja myös Helsingin vankilaan on tarpeellinen. Esityksessä puhutaan erityisesti alaikäisistä ja nuorista tutkintavangeista, mutta asetuksen muutos antanee mahdollisuuden myös muiden käräjäoikeuden päätöstä odottavien sijoittamisen. Alaikäisten ja nuorten osastot vankeusvangeille toimivat jo Helsingin vankilassa, ja siellä on pyritty kehittämään toimintoja heille. Siksi on perusteltua, että sinne sijoitetaan myös alaikäisiä ja nuoria tutkintavankeja.
Samalla on todettava säätiön kantana, että alaikäisten tutkintavankien (myös alaikäisten vankien) sijoittaminen vankilaolosuhteisiin ei parhaalla mahdollisella tavalla palvele heidän kehitystään ja tarpeitaan. Alaikäisiä tutkintavankeja on lukumääräisesti vähän, mikä voi johtaa pitkään yksinoloon myös tutkinnallisten yhteydenpitorajoitusten päätyttyä. Toimintoja on vaikea järjestää ja mm. lähiopetuksen saamisessa voi olla merkittäviä haasteita. Oppivelvollisuusikäinen saattaa saada lähiopetusta vain yhden tunnin viikossa.
Asetusmuutoksessa esiin nostetut ryhmät, alaikäiset, nuoret ja naiset, muodostavat varsin pienen osan kaikista tutkinta- ja vankeusvangeista. Rikosseuraamuslaitos on pitkään pohtinut heidän sijoittamistaan ja päätynyt siihen, että sijoitusvankiloita on eri puolilla Suomea kotipaikkaperiaatteen mukaisesti. Lukuisat sijoitusvankilat johtavat kuitenkin helposti siihen, että kuhunkin vankilaan riittää ko. ryhmän edustajia vain muutamia. Tämä vaikeuttaa merkittävästi kuntoutustoimien järjestämistä. Kuntoutustoimien järjestämiseksi joudutaan tilanteeseen, jossa alaikäiset ovat mukana nuorten toiminnoissa ja tutkintavangit vankeusvankien toiminnoissa. Pienten ryhmien hajauttaminen vaikeuttaa myös merkittävästi henkilökunnan osaamisen kehittymistä. Säätiö katsoo, että pienten ryhmien keskittäminen nykyistä harvempiin vankiloihin olisi perusteltua.
3.11. 2022
Marjatta Kaurala
Kriminaaliasiamies
Kriminaalihuollon tukisäätiö