Asia:  VN/525/2018

Lasten osallistumisoikeuksien tilannekuvaus

 

Indikaattori 1: Lasten ja nuorten oikeudesta osallistua päätöksentekoon säädetään kansallisessa perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä

Vastaako indikaattorin 1 tilannekuva omaa käsitystänne lasten osallistumisoikeuksien kannalta keskestä lainsäädännöstä?
Kyllä, täysin

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 1 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:

Indikaattoriin 1 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 1 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Muita huomioita indikaattoriin 1 liittyen:

Indikaattori 2: Lasten ja nuorten oikeus osallistua päätöksentekoon on nimenomaisesti sisällytetty monialaiseen kansalliseen strategiaan lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Vastaako indikaattorin 2 tilannekuva omaa käsitystänne kansallisen lasten oikeuksien strategian tilanteesta?
Kyllä, osittain

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 2 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:
Suomesta puuttuu kansallinen lapsistrategia, joka huomioi kaikki lapset, mutta erityisesti myös haavoittuvissa oloissa kasvavat lapset.

Indikaattoriin 2 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 2 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Muita huomioita indikaattoriin 2 liittyen:

Indikaattori 3: Jäsenvaltioon on perustettu riippumaton, lakisääteinen lasten oikeuksien instituutio

Vastaako indikaattorin 3 tilannekuva omaa käsitystänne lakisääteisen lasten oikeuksien instituution tilanteesta?
Kyllä, täysin

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 3 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:

Indikaattoriin 3 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 3 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Muita huomioita indikaattoriin 3 liittyen:

Indikaattori 4: Jäsenvaltiossa on käytössä mekanismeja, joiden avulla lapset voivat käyttää osallistumisoikeuttaan turvallisesti oikeudellisissa ja hallinnollisissa menettelyissä

Vastaako indikaattorin 4 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista mekanismeista?
Kyllä, täysin

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 4 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:
Lasten, joiden vanhempi on vankilassa, oikeus saada tavata ja olla yhteydessä vankilassa olevaan vanhempaansa esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen vanhempi vastustaa tapaamista. Miten lapset saavat tietoa oikeuksistaan? Miten lapsi kohdataan ja miten häntä kohdellaan vankilassa vierailulla? Miten alaikäiset vangit saavat tietoa oikeuksistaan vankilassa? Osa alaikäisistä vangeista joudutaan sijoittamaan samoille osastoille aikuisten vankien kanssa vankeuslain vastaisesti.

Indikaattoriin 4 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 4 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Muita huomioita indikaattoriin 4 liittyen:

Indikaattori 5: Käytössä on lapsiystävällisiä valitusmenettelyitä

Vastaako indikaattorin 5 tilannekuva omaa käsitystänne lasten käytössä olevista valitusmenettelyistä ja niiden lapsiystävällisyydestä?
Kyllä, osittain

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 5 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:
Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilla lapsilla on mahdollisuus tehdä valituksia häntä koskevissa asioissa. Myös lapsiasiavaltuutetun sivuilla asia on esillä. Jotta lapset ja nuoret löytäisivät sivut, on asiaa pidettävä enemmän esillä niissä kanavissa, joita nuoret käyttävät. Lapset tarvitsevat myös matalankynnyksen mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Ylipäänsä lapsen mielipiteen kuuleminen haastavassa perhetilanteessa (esim. perheenjäsen on vankilassa) ei usein toteudu. Lasten oikeuksien komitea on Suomella antamassaan loppupäätelmässä  ollut huolissaan siitä, ettei lapsilla ole tietoa oikeusasiamiehen kantelumenettelystä. Vankien lapset tarvitsevat tietoa kantelumahdollisuuksista sekä apua kantelun laatimiseen. Eduskunnan oikeusasiamies avasi vuoden 2017 alussa lapsille tarkoitetut nettisivut palvelemaan tätä tarkoitusta.

Indikaattoriin 5 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Edeltävä lapsiasiavaltuutettu Kurttila järjesti vankien lasten temaattisen kuulemisen yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa.
Tämän kuulemisen pohjalta nousi esille useita kehittämiskohteita liittyen vankivanhemman tapaamiseen ja lapsen tilanteen helpottamiseen liittyen. Lapsia kuulemalla mm. vankilakäytänteistä voitaisiin tehdä heille huomattavasti helpompia. Kaiken kaikkiaan vankien lasten tapaaminen osoitti, että paljon on vielä tehtävää, jotta vankien lasten oikeudet toteutuisivat paremmin. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2018/05/Vankien_lasten_tapaaminen_2016.pdf

Indikaattoriin 5 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Lapset ja nuoret raportoivat ajoittain säätiön perhetyön- ja kriminaaliasiamiestoimintojen työntekijöille vankilakäynneillä saamastaan huonosta kohtelusta turvallisuushenkilökunnan taholta. Jos kohtaaminen on huonolla tasolla, se ei edistä lapsen luottamuksen syntymistä viranomaiseen ja sitä kautta estää lasta edes kysymästä mahdollisuuksistaan tehdä kohtelustaan valitusta. Rikosseuraamuslaitos on julkaissut lapsi- ja perhetyön linjaukset vuonna 2013. Linjauksia uudistettiin vuonna 2019. https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-muut/6G5krDHMF/Lapsi-_ja_perhetyon_linjaukset_2019.pdf Linjauksissa todetaan, että rikosseuraamusalalla tulee vielä enemmän kiinnittää huomiota lapsen etuun. Käytännössä poistumislupapäätöksiä tehtäessä lapsen arkeen liittyvät tilaisuudet esim. koulun päättäjäiset, syntymäpäivät ja muut lapselle tärkeät tapahtumat ovat hyvin harvoin poistumislupapäätöksissä hyväksyttyjä asioita. Poistumislupaa hakee vankilassa oleva vanhempi ja mikäli päätös on kielteinen, siihen ei vankeuslain mukaan ole valitusoikeutta. Sama koskee vankiloiden lapsi- ja perhetapaamisia. Kantelumahdollisuus on, mutta kantelun tekeminen on vaativaa, kanteluviranomaisia on useita ja niiden käsittelyajat vaihtelevat. Käytännössä monen vankivanhemmat empivät kantelun tekemistä, koska pelkäävät seurauksia. Näin käytännössä lapsen etu ei tule linjausten edellyttämällä tavalla huomioiduksi. Lapsella on toki mahdollisuus valittaa häntä koskevista päätöksistä, vaikka ne koskisivat välillisesti häntä. Käytännössä lapsi ei kuitenkaan ole tietoinen häntä koskevista oikeuksista. Jos lasta varten olisi tehty ns. tulo-opas, jossa olisi säännöt ja hänen oikeutensa tehtynä lapsen kielellä edistäisi se edes teoriassa lapsen mahdollisuutta valittaa häntä koskevista asioista. Kriminaalihuollon tukisäätiön verkkojulkaisussa 1/2019 nostetaan esille kokemuksia, tietoa ja kehittämisehdotuksia vankien lasten tilanteeseen liittyen: https://rets.fi/wp-content/uploads/2019/08/Lapsen-oikeudet-koskevat-my%C3%B6s-vankien-lapsia-verkkojulkaisu.pdf

Julkaisua on hyödynnetty mm. lapsiasiavaltuutetun toimiston eduskunnalle antamassa vuosiraportissa. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2018/02/LA_eduskuntakertomus_2018_netti_SU.pdf

Muita huomioita indikaattoriin 5 liittyen:

Indikaattori 6: Lasten oikeus osallistua päätöksentekoon on sisällytetty lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutusohjelmiin

Vastaako indikaattorin 6 tilannekuva omaa käsitystänne lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutusohjelmien sisällöistä?
Kyllä, osittain

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 6 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:

Indikaattoriin 6 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 6 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Lapsiasiavaltuutetun toimiston raportissa eduskunnalle todetaan, että vankilaviranomaisilla ei ole riittävästi osaamista lapsen kohtaamiseen ja huomioonottamiseen. http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2018/02/LA_eduskuntakertomus_2018_netti_SU.pdf

Kriminaalihuollon tukisäätiön kokemusten mukaan käytännössä merkittävä osa vartijoiden lapsi- ja perhetyön koulutusosiosta kuluu lastensuojeluilmoituksen tekemisen opastukseen. Lapsen kohtaamiseen liittyvät asiat jäävät hyvin vähäisiksi. Kriminaalihuollon tukisäätiön perhetyön rikosseuraamusalan vartijaopiskelijoilta vuosina 2014-2019 kerättyjen palautteiden mukaan suuri osa vartijoista ei miellä työskentelyä lasten kanssa kuuluvaksi heidän työhönsä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen koulutuksissa käsitellään vangin lapseen ja perheeseen liittyviä asioita erittäin vähän, lukuun ottamatta rikosseuraamusalan sosionomiopiskelijoita. Säätiön perhetyö sekä kriminaaliasiamiestoiminta ovat kouluttaneet esim. alalle tulevia sosionomeja sekä pienimuotoisesti rikosseuraamusalan vartijoita lapsen kohtaamiseen liittyvistä teemoista. Myös yliopistojen sosiaalityön koulutusohjelmiin tarvittaisiin opetusta näistä kysymyksistä samoin kuin täydennyskoulutusta kuntien sosiaalitoimien työntekijöille, jotta he pystyisivät paremmin kohtaamaan vankeusrangaistusta suorittavien lapsia ja olisivat tietoisia vankila-aikaan liittyvistä asioista. Opetuspuolelle on suunnattu yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama opas; Näin tuet vankien lapsia. Mitä koulut voivat tehdä? https://rets.fi/tietoa/oppaat-ja-kasikirjat/

Muita huomioita indikaattoriin 6 liittyen:

Indikaattori 7: Lapsille jaetaan tietoa heidän oikeudestaan osallistua päätöksentekoon

Vastaako indikaattorin 7 tilannekuva omaa käsitystänne lapsen oikeuksia koskevasta tiedotuksesta ja viestinnästä?
Ei

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 7 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:
Vankien lasten pärjääminen (resilienssi) liittyy keskeisesti heidän saamaansa avoimeen ja rehelliseen tietoon vankeudesta ja mikä siihen on johtanut (ikätason mukaisesti).  Lapset kärsivät häpeästä, leimautumisesta, omanarvontunteen menetyksestä ja syrjinnän tunteesta. Ympäristön olosuhteiden ollessa valmiiksi haastavat ja jos lasta ei osallisteta itseä koskevaan päätöksentekoon, lapsi hylkää omat perustarpeensa ja mahdollisuutensa. (COPING: Children of Prisoners, Interventions & Mitigations to Strengthen Mental Health). Lapsen etu tulee asettaa etusijalle myös rikosseuraamusalalla, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä ja ratkaisuja. Kriminaalihuollon tukisäätiön kokemusten mukaan tämä toteutuu hyvin heikosti, käytännössä ei lainkaan.

Indikaattoriin 7 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 7 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Lasten oikeuksien komitea on ilmaissut huolensa siitä, että haavoittuvissa olosuhteissa elävien lasten (mm. vammaiset, sijaishuollossa olevat tai köyhyydessä elävät lapset) tilanteista ei ole riittävästi kerättyä tietoa. Komitea kannustaa Suomea vahvistamaan lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumiseen liittyvän tilastotiedon keräämistä ja analysointia.  Suomessa ei ole kerätty tilastotietoa tai tehty akateemista tutkimusta vankien lapsista, joten ei ole tarkkaa tietoa heidän tarpeistaan tai edes määrästään. Kriminaalihuollon tukisäätiö katsoo, että Suomen tulisi tunnistaa vankien lapset haavoittuvana ja erityisen tuen tarpeessa olevana ryhmänä. Jos vankien lasten haavoittuvaa asemaa/erityistä tuen tarvetta ei tunnisteta, he ovat kasautuvan huono-osaisuuden ja ylisukupolvisen rikollisen käyttäytymisen riskiryhmässä.

Kriminaalihuollon tukisäätiön kokemuksen mukaan vankien lapset eivät tule kuulluiksi vankilassa olevan vanhempansa tapaamiseen tai huoltajuuteen liittyvissä asioissa. Lapsen kuuleminen ja hänen oman mielipiteensä selvittäminen voi jäädä puutteelliseksi – viranomainen on jopa saattanut lähteä siitä oletuksesta, että lapsen mielipide on sama kuin vapaudessa olevan vanhemman, joka esimerkiksi ei halua tapaamisten toteutuvan. Lapsen oikeuksia poljetaan näissä tilanteissa. Koska on myös tilanteita, joissa lapsen edun mukaista ei ole tavata vanhempaansa, on lapsen edun arvioiminen sekä hänen näkemyksensä kuunteleminen ensiarvioisen tärkeää hänen oikeuksiensa toteutumisen kannalta. Erityisen vaikea tilanne on pienillä lapsilla, joiden mielipiteen selvittämiseen ei ole lakisääteistä velvollisuutta. Kriminaalihuollon tukisäätiö, verkkojulkaisu. https://rets.fi/wp-content/uploads/2019/08/Lapsen-oikeudet-koskevat-myös-vankien-lapsia-verkkojulkaisu.pdf

Muita huomioita indikaattoriin 7 liittyen:

Indikaattori 8: Lapset ovat edustettuina eri foorumeilla, mukaan lukien omien organisaatioidensa kautta, kouluissa sekä paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla hallintotasoilla

Vastaako indikaattorin 8 tilannekuva omaa käsitystänne lapsille tarkoitetuista osallistumisen foorumeista?
Ei

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 8 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:

Indikaattoriin 8 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Lasten mukaan ottaminen ja heidän mielipiteidensä kuuleminen on huomioitu osittain Hämeenlinnan valmisteilla olevan naisvankilan tilojen suunnittelussa. Lapsilta on kysytty mm. millaisia tiloja lapset toivovat ja mitä tiloissa tulisi olla, jotta ne olisivat viihtyisät heidän mennessään tapaamaan vangittuja läheisiään. Esimerkkinä hyvä käytäntö Englannista. Invisible Walls Wales, joka tekee yhteistyötä alueen koulujen kanssa ja vankien lapset pääsevät tekemään läksyjä vankilaan isän kanssa. Kynnys madaltuu ja lapsi uskaltaa puhua häntä koskevista tärkeistä asioista. https://icpa.org/invisible-walls-wales-a-brief-overview/

Indikaattoriin 8 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Rikosseuraamuslaitoksen lapsi- ja perhetyö linjausten mukaan lapsen etu ja oikeudet on huomioitava ensisijaisena kaikessa työssä. Linjausten  toteuttamiseksi tarvittaisiin kuitenkin monessa yksikössä täydennyskoulutusta sekä työtehtävien ja vastuualueiden uudelleen organisointia ja selkeämpää määrittelyä. Vankien lapsia kohdataan suurimmaksi osaksi rikosseuraamuslaitoksen organisaation eri yksiköissä. Nämä foorumit ovat siis keskeinen ko. lasten tavoittamisen kanava. Aiemman lapsiasiavaltuutettu Kurttilan raportissa lapset toivoivat mm. lapsivieraille terveellisiä, vankilassa valmistettuja eväitä kanttiiniostojen sijaan. Millä tavoin näiden kuultujen toiveiden toteutumista seurataan ja miten tehdään mahdollisten toimenpiteiden lapsivaikutusten arviointia? Lisäksi Kurttilan mukaan tarvitaan lapsivaikutusten arviointi vankilakäytänteistä.

Muita huomioita indikaattoriin 8 liittyen:

Indikaattori 9: Käytössä on lapsille suunnattuja palautemekanismeja koskien paikallisia palveluita

Vastaako indikaattorin 9 tilannekuva omaa käsitystänne lapsille suunnatuista paikallistason palautemekanismeista?
Ei

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 9 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:
Ensin tulisi tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Vankien lapset ovat haavoittuva ryhmä yhtä lailla kuin esimerkiksi vammaiset lapset tai romanilapset. Tunnistamisen jälkeen on helpompi kohdistaa heille suunnattuja palautemekanismeja. Tulisi vahvemmin velvoittaa palautemekanismien käyttöön esim. lasten mennessä vankilatapaamisiin. Suomessa ei ole kokonaiskuvaa vankien lasten määrästä. Näitä lapsia koskeva akateeminen tutkimus puuttuu kokonaan. Lähelle -selvityksessä (2012) nostetaan esille  arviolta 10 000 lapsen lukumäärä. YK:n lapsen oikeuksien komitea toteaa raportissaan, että vanhemman vankeudesta johtuva ero tai suhteen häiriintyminen vaarantaa vakavasti lasten oikeutta kehitykseen. Euroopan parlamentin raportissa todetaan vankeuden aiheuttavan monenlaisia vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiselle.

Indikaattoriin 9 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Lapsen näkemysten kuulemista voi virallisten kuulemisten lisäksi toteuttaa myös hyvällä kohtaamisella, kysymällä, tarjoamalla mahdollisuus antaa palautetta, kuuntelemalla. Ohjeet tulisi olla lapselle ymmärrettävällä kielellä. Esim. palautelaatikko, tervetuloa-kyltti etc. Pienet asiat vaikuttavat.

Aiemman lapsiasiavaltuutettu Kurttilan mukaan lapselle, jonka vanhempi on vankilassa, voitaisiin lähettää materiaalia tutustuttavaksi ennen vierailua, tai vankilassa lapsille suunnattu esite. Lapselle suunnatussa esitteessä voisi käsitellä myös sitä, miten lapsi voi toimia jos häntä esimerkiksi pyydetään tuomaan mukanaan jotain kiellettyä.

Indikaattoriin 9 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Kriminaalihuollon tukisäätiöllä ei ole tiedossa palautemekanismeja, joissa lapselta tai nuorelta olisi kysytty heidän kokemuksiaan vankilatapaamisista ja siellä saamastaan kohtelusta. Lapsen näkemysten huomioiminen voi tapahtua monella tasolla ja tavoilla, ei vain virallisten kuulemisten muodossa. Kohtaaminen on lapsen edun arvioinnissa keskeistä ja myös lasten toive. Miten ja kuka lapsen etua harkitsee? Kuinka varmistetaan lapsen oman mielipiteen kuuleminen, muutenkin kuin vain virallisissa koevapauteen ja valvontarangaistukseen liittyvissä kuulemisissa? Miten toimitaan, kun lapsen etu ja vanhemman toive ovat ristiriidassa? Yhteydenpito vankilassa olevaan vanhempaan ei ole aina lapsen edun mukaista, sitä suuremmalla syyllä pitäisi olla herkällä korvalla kuulemassa lapsen oma näkemys. Lapsen oikeuksien yleissopimus, 12-13 artiklat: Lapsen näkemyksiä tulee kunnioittaa ja lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä. Lapsella on oikeus saada tietoa. Oikeus tulla kuulluksi liittyy keskeisesti lapsen etuun. Mielipiteen muodostamiseksi tarvitaan tietoa, sekä vanhemmilta että vankilaviranomaisilta. Tiedon tulisi olla lapselle ymmärrettävissä olevassa muodossa. Kuulluksi tuleminen merkitsee myös lapsen näkemysten huomioon ottamista. ”Lapsen oikeus saada äänensä kuuluviin on modernissa lapsioikeudessa kiinteästi sidoksissa lapsen edun sisältöön ja arviointiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnan mukaan lapsen etu ei voi täysimääräisesti toteutua, jollei lapsi itse ole saanut esittää asiassa näkemyksiään, tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi” (Henna Pajulammi, oikeustieteen väitöskirja, Lapin yliopisto, marraskuu 2014). Lapsille ei monesti anneta tietoa vankeudesta eikä vankilan käytännöistä. Kriminaalihuollon tukisäätiön perhetyön nuorten ryhmässä tuli paljon kommentteja siitä, ettei lapsille oltu kerrottu säännöistä tai perusteltu, miksi jotakin ei voi tehdä. Esimerkiksi lapsen tekemää isänpäiväkorttia tai lahjaa ei voinutkaan antaa isälle, tai tapaamisesta ei saanut lähteä juomaan vettä. Lasten kokemusten mukaan heidän tullessaan vankilaan tapaamaan vanhempaansa työntekijät eivät välttämättä puhu heille, vain aikuisille. Ohjeita tai esitteitä ei ole eri kielillä eikä lapsiystävällisesti kirjoitettuna. Myös lasten vankilassa kokema kohtelu voi olla epäasiallista tai pelottavaa, mikä taas vaikuttaa heidän haluunsa mennä vankilaan tapaamisiin ja siten heidän oikeuteensa pitää yhteyttä vangittuun vanhempaansa. Kriminaalihuollon tukisäätiö, verkkojulkaisuja. https://rets.fi/wp-content/uploads/2019/08/Lapsen-oikeudet-koskevat-myös-vankien-lapsia-verkkojulkaisu.pdf

Käytännön pitkäkestoinen ongelma yhteydenpidossa on vankilasta soittaminen. Lapsihan ei voi soittaa vankilaan päin. Vankiloiden puhelinjärjestelmän uudistus vuonna 2015 pääasiassa helpotti soittamista vankilasta, mutta kaikilla vangeilla ei ole edelleenkään mahdollisuutta soittaa joka päivä, tai soittamaan pääsee lapsen ollessa päiväkodissa tai koulussa. Erityisen hankalaa soittaminen on tutkintavangeille ja suljetuilla osastoilla oleville. Lisäksi uudistuksen myötä puheluiden hinnat kaksinkertaistuivat. Jos tilanne on tämä, niin lapsen oikeus pitää yhteyttä vanhempaansa ja puhua hänelle tärkeistä asioista ei ainakaan tämän myötä ole kehittynyt parempaan suuntaan.

Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää kaikkien lapsiin suorasti tai epäsuorasti liittyvien toimien ja päätösten lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole vielä osa rikosseuraamusalan käytäntöjä, vaikka yksittäisissä Rikosseuraamuslaitoksen yksiköissä asia saattaa olla pohdinnassa.

Muita huomioita indikaattoriin 9 liittyen:

Indikaattori 10: Lapsia tuetaan osallistumaan YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja olennaisten Euroopan neuvoston välineiden ja yleissopimusten seurantaan

Vastaako indikaattorin 10 tilannekuva omaa käsitystänne lasten osallistumisesta lapsen oikeuksia koskevien sopimusten ym. toimeenpanon seurantaan?
Ei

Jos tilannekuvassa on indikaattorin 10 osalta mielestänne puutteita tai korjattavaa, voitte tarkentaa vastaustanne:

Indikaattoriin 10 liittyviä hyviä käytäntöjä, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:

Indikaattoriin 10 liittyviä kehityskohteita, jotka tulisi mielestänne mainita arviointiraportissa:
Yk:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan rikosseuraamusalalla huonosti. Vaikka Euroopan neuvosto on antanut suosituksen vankien lasten oikeudesta tavata vankivanhempiaan ja Suomen lainsäädäntö on sinällään sopusoinnussa suosituksen kanssa, ei käytännön toteutuminen useinkaan tue lapsen oikeuksia. Lähtökohtana tulisi olla sopimuksen keskeisten sisältöjen kouluttaminen niin, että työn arjessa ja lasten kohtaamisissa ymmärrettäisiin sopimuksen sisältö. Tämän jälkeen ollaan vaiheessa, jossa lapsia voi tukea osallistumaan. Ylipäänsä lapsivaikutusten arviointi on rikosseuraamusalalla täysin alkutekijöissään. Sitä ei käytännössä ole lainkaan.

Muita huomioita indikaattoriin 10 liittyen:

2. Yleiset huomiot

Tässä voitte esittää muita, yleisiä huomioita luonnoksesta lasten osallistumisoikeuksien tilannekuvaukseksi:

30.8.2019
Sunikka Sanna
Kriminaalihuollon tukisäätiö