Viite: Lausuntopyyntö järjestyssääntötyöryhmän esitykseen vankiloiden mallijärjestyssäännöiksi

Yleistä

Vankiloiden järjestyssääntöjen läpikäynti ja mallijärjestyssääntöjen laatiminen on erittäin perusteltua vankien oikeusturvan kannalta, koska tällä hetkellä vankiloiden järjestyssäännöt vaihtelevat alueittain ja vankiloittain ja kuten esityksessäkin todetaan, ne ovat osittain jopa lainvastaisia.

Vangit eivät aina saa tietoa järjestyssäännöistä ja vankilasiirtoja tapahtuu usein. Tästä seuraa, että vangit voivat tietämättään rikkoa sääntöjä. Asiamiestoimintaan tulleiden yhteydenottojen perusteella kurinpitorangaistukset ovat keskeinen syy sille, että henkilön vaiheittainen vapautuminen ei etene. Kurinpitorangaistuksia annetaan vähäisiltäkin vaikuttavista asioista ottamatta huomioon erilaisia tilannekohtaisia seikkoja. Kurinpitorangaistukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, jopa vuosien päähän negatiivisesti.

Ehdotus siitä, että järjestyssäännöt jaettaisiin jokaiselle vangille vankilaan saapumisen yhteydessä, on erittäin kannatettava ja tehokas keino tiedottamiseen. On tärkeää panostaa järjestyssääntöjen kieliasuun, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen, jotta myös heikosti lukevat ja oppimisvaikeuksista kärsivät ymmärtäisivät tekstin. Vankiloiden järjestyssääntöjen julkaiseminen ajantasaisina Rikosseuraamuslaitoksen internet-sivuilla mahdollistaisi omaisten tiedonsaannin sekä myöhemmin parantaisi myös vankien tiedonsaantia nettiin pääsyn mahdollisuuden parantuessa.

Työryhmä ehdottaa, että vankiloiden järjestyssäännöt käännettäisiin ainakin englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Olisi perusteltua edellyttää vankiloilta käännöstä myös arabiaksi, romaniaksi, somaliaksi ja dariksi ainakin niissä vankiloissa, joissa on paljon ulkomaalaisia vankeja.

Ennustettavuus lisääntyisi, kun kurinpitoa seuraisi vain niistä rikkomuksista, joista olisi järjestyssäännössä maininta kurinpitorangaistuksesta.

Mallisääntöjen laadinta erikseen suljetuille vankiloille ja avolaitoksille on perusteltua. Samoin työryhmän linjaus siitä, mitkä asiat kuuluvat järjestyssääntöön ja mitkä tulo-oppaaseen.

Vankila-alueella liikkuminen avolaitosten osalta karttaliite järjestyssääntöön on perusteltu.
Esitys seurantaryhmästä, joka kommentoi vankiloiden järjestyssääntöjä on hyvä ehdotus ja varmistaa sen, että järjestyssäännöt on mahdollista saada valtakunnallisesti yhdenmukaisiksi.

Yhteydenpito

Yleisenä huomiona vangin mahdollisuuksiin pitää yhteyttä läheisiinsä: Vankilakohtaisiin eroihin pitäisi painokkaammin pureutua ja selvittää, ovatko eroavuudet todella perusteltuja ja miten niitä voitaisiin systemaattisemmin yhdenmukaistaa.

Valvotut tapaamiset

Mahdollisuus valvottuun tapaamiseen on tärkeää järjestää kahtena päivänä viikossa kaikissa vankiloissa, mieluiten lauantaisin ja sunnuntaisin ja siten, että tapaajilla olisi mahdollisuus käydä tapaamisessa molempina päivinä. Tämä on erityisen tärkeää kaukana asuville läheisille jo kustannusten takia ja koska tapaamiset ovat lyhyitä. Joillekin läheisille on toki mahdollista tulla arkipäivänäkin tapaamiseen esimerkiksi vuorotyön takia, jolloin tämäkin mahdollisuus olisi hyvä olla käytettävissä kolmantena vaihtoehtona.

Viikoittainen valvottujen tapaamisten vähimmäislukumäärä vankiloissa olisi tarpeellista määritellä työryhmän esityksen mukaisesti Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön määräyksessä, jotta vältyttäisiin tapaamismahdollisuuksien vankilakohtaiselta vähentämiseltä taloudellisten syiden takia.

Joissakin tapauksissa osastosijoitus voi määrittää tapaamisajankohdan. Pääsääntö tulisi kuitenkin olla, että vanki voi hakemuksessaan vaikuttaa tapaamisen ajankohtaan – tämä on olennainen asia erityisesti tapaamiseen tulevien läheisten näkökulmasta.

Työryhmä esittää, että valvotun tapaamisen vähimmäiskesto olisi 45 minuuttia. Vankilan joustavan toiminnan näkökulmasta 45 minuutin tapaamiset ovat varmasti perustellut. Vankien ja läheisten, erityisesti lasten näkökulmasta 45 minuutin tapaamisaika on kuitenkin lyhyt ja tunnin tapaaminen perustellumpi.

Esityksen mukaan suljettujen vankiloiden järjestyssääntöihin voidaan asettaa ehdoksi, että tapaajien on ilmoittauduttava ja oltava paikalla esim. 15 minuuttia ennen tapaamisen alkamista uhalla, että muutoin tapaaminen peruuntuu. Kuten esityksessä mainitaankin, näissä tilanteissa tarvittaisiin joustavuutta, jotta tapaaminen ei peruuntuisi esimerkiksi liikenneolosuhteiden tai jonkun muun pakottavan asian takia, johon tapaaja ei ole voinut vaikuttaa.

Koskettamiskielto valvotuissa tapaamissa: Työryhmä ehdottaa, että vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus tapaajan koskettamisesta valvotun tapaamisen aikana. Joissakin suljetuissa vankiloissa valvotun tapaamisen tila on järjestetty siten, että alle 15-vuotiaiden lasten on mahdollista päästä koskettamaan vankilassa olevaa vanhempaansa. Onko tämä jatkossa peruste kurinpitorangaistuksen määräämiselle?

Valvomattomat tapaamiset

Valvomattomista tapaamista tulee asiamiestoimintaan eniten yhteydenottoja koskien kielteisiä päätöksiä ja tapaamisten tiheyttä. Tapaamisten tiheys riippuu tietenkin paljon vankilan resursseista ja tapaamisväli venyy usein viiteen kuuteen viikkoon. Kohtuullinen tapaamistiheys olisi kuitenkin tapaaminen neljän viikon välein. Tähän olisi mahdollista päästä, jos tapaamisia järjestettäisiin useampina päivinä.

Yhteydenpito videoyhteyden välityksellä

Suljettujen vankiloiden käytännöt siitä, kenelle annetaan mahdollisuus videoyhteyden käyttöön, vaihtelevat kovasti. Osa vankiloista sallii videoyhteyden vain ulkomaalaisille vangeille, joissakin on asetettu rajoituksia läheisten asuinetäisyyden perusteella (esim. perhe, joka asuu liian lähellä vankilaa ei saa videotapaamista, vaikka perhe ei pääse fyysiseen tapaamiseen). Olisi perusteltua täsmentää asiaa – tässä Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon määräys lienee paras tapa.

Videotapaamisen kesto voi lyhimmillään olla 15 minuuttia kerran viikossa. Videotapaamisessa saattaa olla paikalla useita läheisiä, esimerkiksi 2-4 lasta. Olisi perusteltua esittää järjestyssäännöissä videotapaamisen minimiaikaa, esimerkiksi puoli tuntia.

Puhelimen käyttö

Puhelut ovat vankien keskeinen yhteydenpitomuoto läheisiin. Siksi puhelinajat tulisi osastoilla määritellä sellaisiksi, että vangeilla olisi tosiasiallisesti mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiinsä, erityisesti puolisoon ja lapsiin. Tällöin kyseeseen tuleva ajankohta on usein päiväkodin/koulupäivän/työpäivän jälkeinen aika, jolloin monien osastojen sellit ovat jo sulkeutuneet.

Vaatetus

Esityksen mukaan ulkoilussa naisilla toppiin pukeutuminen ja miehillä paidattomuus voidaan katsoa epäasialliseksi pukeutumiseksi, jos vankilassa on sekä mies- että naisvankeja. Mikä on perustelu esitykseen? Mikäli topin pitäminen aiheuttaa häiriöitä, olisiko ohjaava keskustelu riittävä ilman uhkaa kurinpidosta? Toppi on kuitenkin normaali naisten vaatetus lämpimällä säällä, miesten paidatta oleminen sen sijaan ei ole.

Päihteiden käyttö

Työryhmä esittää, että virtsanäytteen manipuloinnista tai sen yrittämisestä voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Olisiko syytä tarkentaa, mitä virtsanäytteen manipuloinnilla tai sen yrittämisellä tarkoitetaan yhteneväisen kriteeristön luomiseksi?

Siisteys ja tupakointi

Työryhmä esittää, että kuvien, julisteiden ja muiden esineiden kiinnittämisestä sellissä muualle kuin kiinnitysalustaan, voidaan määrätä kurinpitorangaistus. Kurinpitorangaistus voitaisiin antaa sen jälkeen, jos vanki ei noudata kehotusta menetellä asiassa määräysten mukaisesti. Rikkomus vaikuttaa varsin vähäiseltä ja nostaa esille kysymyksen siitä, onko tällaisesta asiasta tarpeellista antaa kurinpitorangaistusta.

Tupakointi muualla kuin sellissä, ulkoilussa tai tupakointiin erityisesti osoitetussa paikassa on kiellettyä. Esityksessä ei ole huomioitu pyrkimystä savuttomaan vankilaan, jota jo toteutetaan ainakin Helsingin vankilassa ja siellä ei ole mahdollisuutta sellitupakointiin. Tämä on kuitenkin ilmeisesti ajateltu lisättäväksi myöhemmin?

Asiamiesten ja vierailijoiden tapaamiset

Työryhmä suosittaa, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ohjeessa vankiloissa vierailevista vapaehtoistyöntekijöistä tulisi ilmetä, miten eri tahojen luotettavuus todennetaan. Käsitettä ”vapaaehtoistyöntekijä” ei tulisi käyttää, kun tarkoitetaan vankilatyötä tekeviä järjestöjä. Hyvin monet järjestöjen työntekijät ovat ammatillisesti koulutettuja ja tekevät vankilayhteistyötä palkkatyönä. Vapaaehtoistyöntekijällä tulee viitata oikeasti vapaaehtoisiin, kuten esimerkiksi SPR:n vapaaehtoisiin vankilavierailijoihin.

Marjatta Kaurala
Kriminaaliasiamies