RETSin Kriminaalipoliittiset kärjet

Rikoksettoman elämän tukisäätiö on ainoa toimija Suomessa, joka keskittyy yksinomaan rikostaustaisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön. Tuomme esiin heidän kokemuksensa, vaikutamme päätöksentekoon ja edistämme tutkittuun tietoon perustuvaa, kuntouttavaa kriminaalipolitiikkaa.

Siirry kohtaan:

Tutkittu tieto päätösten perustana
Kriminaalipoliittiset kärjet
Millaisia muutoksia haluamme saada aikaan?
Eduskuntavaalitavoitteet 2027

Tutkittu tieto päätöksenteon tukena

Työmme perustuu vahvaan ammatillisuuteen, tutkittuun tietoon ja käytännön kokemukseen: rikostaustaisten hyvin toimiva kuntoutus vähentää rikosten uusimista ja vahvistaa koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Peräänkuulutamme tutkimustietoon perustuvaa kriminaalipoliittista päätöksentekoa.

Suomen vankiluku on viime vuosina kasvanut, mikä johtuu rangaistusten kiristämisestä ja yksittäisitä rangaistusjärjestelmän uudistuksista. Kansainväliset ja kansalliset tutkimukset kuitenkin osoittavat kiistattomasti vankeuden käytön kustannustehottomuuden sen haittojen ja kalleuden vuoksi. 

Olemme koostaneet tutkimus- ja kokemustiedon pohjalta Rikoksettoman elämän tukisäätiön kriminaalipoliittiset kärjet. Tutustu niihin tästä:

Millaisia muutoksia haluamme saada aikaan?

Vankilassa on tarjolla mielekästä ja tarpeenmukaista työtä, koulutusta ja kuntoutusta, mikä helpottaa vapautumisen jälkeistä elämää.
Vankien terveydenhuolto on osa julkista terveydenhuoltoa Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti.
Päihdekuntoutus on päihdehuoltolain mukaisesti tarpeenmukaista ja oikea-aikaista. Vanki pääsee tarvittaessa päihdekuntoutukseen vankeinhoidon ulkopuoliseen laitokseen. Korvaushoidon arviointeja ja aloituksia tehdään vankiloissa.
Hyvinvointialueet ja kunnat ovat sopineet palvelujen, kuten kuntoutuksen, järjestämis- ja kustannusvastuunsa siten, että se toimii käytännössä.
Vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuu vapautumisen jälkeen. Suuremmilla paikkakunnilla viranomaiset muodostavat yhteistyöryhmän, jossa tavoitteena on vapautuvan asumisen, toimeentulon ja koulutuksen tai työelämään pääsyn varmistaminen.
Hyvinvointialueet toimivat yhteistyössä vankilan kanssa perheen tukemiseksi. Viranomaiset ovat laatineet vankien lapsia koskevat yhtenäiset ohjeet vankiloihin sekä kuntien lastensuojelutyöhön.
Lapsen etu huomioidaan kaikissa viranomaispäätöksissä.

Eduskuntavaalitavoitteet 2027



1. Kriminaalipolitiikan tulee perustua tutkittuun
tietoon, ei asenteisiin ja uskomuksiin


Tutkimusten mukaan

  • Vankeuden vaikutus uusintarikollisuuden vähentämiseen on keskimäärin vähäinen, kun taas yhdyskuntaseuraamukset vähentävät uusintarikollisuutta tehokkaammin.
  • Erityisesti nuorten tulevaisuuteen vankeudella voi olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vankeuden seurauksia ovat esimerkiksi leimautuminen, ihmissuhteiden katkeaminen ja rikoskierteen vahvistuminen.
  • Kansalaisten näkemykset rangaistuksista ovat usein mielipidekyselyitä moniulotteisempia. Kun ihmiset saavat riittävästi tietoa yksittäisistä rikostapauksista ja seuraamusvaihtoehdoista, heidän ratkaisunsa ovat usein lähellä oikeuskäytäntöä ja he suosivat yhdyskuntaseuraamusten käyttöä nykyistä oikeuskäytäntöä enemmän.

Tavoitteemme

  • Rikos- ja seuraamuspolitiikan uudistusten tulee perustua systemaattisesti tutkimusnäyttöön.
  • Resursseja tulee kohdentaa tutkitusti toimiviin siviilissä suoritettaviin rangaistuksiin kuten yhdyskuntaseuraamuksiin sekä ennaltaehkäisyyn ja uusintarikollisuutta vähentävään kuntouttavaan toimintaan.

Lähteet:

Petrich, Pratt, Jonson & Cullen (2021): Custodial Sanctions and Reoffending: A Meta-Analytic Review, s. 353, 356, 359, 363
Siren & Savolainen (2013): No Evidence of Specific Deterrence under Penal Moderation: Imprisonment and Recidivism in Finland, s. 80, 85, 87, 88, 94, 95, 96.
HE 263/2004 vp: Hallituksen esitys vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Kääriäinen (2017): Seitsemän rikostapausta: Käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat, s. 3–4 ja 33.

2. Rikos- ja seuraamuspolitiikan uudistuksia tulee arvioida niiden kokonaisvaikutusten perusteella

Suomen kriminaalipolitiikan keskeinen menestystarina on ollut vankiluvun määrätietoinen alentaminen.

Tutkimusten ja tilastojen mukaan

  • Suomen vankiluku on alentunut merkittävästi 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien ilman, että rikollisuus olisi tämän takia kasvanut. Yhteiskunnan turvallisuus ei siis riipu korkeasta vankiluvusta, vaan vaikuttavista seuraamuksista, rikosten ehkäisystä ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta.
  • Uusintarikollisuus on Suomessa tällä hetkellä korkealla tasolla verrattuna verrokkimaihin (= Pohjoismaat ja Viro).
  • Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaneista noin 30 % syyllistyy uuteen rikokseen viiden vuoden aikana, kun vastaava osuus vankeusrangaistuksen suorittaneilla on noin 60 %.
  • Vankeuteen painottuva järjestelmä on kallis. Viime vuosien rikoslainsäädännön muutokset ovat lisänneet vankilukua ja kasvattavat vankeinhoidon resurssitarpeita.

Tavoitteemme

  • Seuraavalla hallituskaudelle tulee käynnistää riippumaton ja kokonaisvaltainen arvio rikoslainsäädännön viimeaikaisten uudistusten vaikutuksista.  Arvioinnissa tulee keskittyä siihen, miten ne vaikuttavat turvallisuuteen, uusintarikollisuuteen, kustannuksiin sekä rikoksista tuomittujen mahdollisuuksiin kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan.
  • Lisäksi tulee laatia tutkimus- ja kokemustietoon perustuva pitkän aikavälin rikos- ja seuraamuspoliittinen ohjelma yhteistyössä tutkijoiden, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Lähteet

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rikoslajit/laajempi_kuvaus
HE 263/2004 | Hallituksen esitys Eduskunnalle vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeuden toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi
Linderborg ym. (2015): Yhtenäinen organisaatio – yhtenäinen laatu? Tutkimus vankeuden ja yhdyskuntaseuraamusten laatutekijöistä Rikosseuraamuslaitoksessa, s. 3–4
LaVM 11/2024 vp – HE 64/2024 vp
Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2024, s. 11
Rikosseuraamuslaitoksen tilastoja 2023, s. 11
Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus 2025, s. 13–16

3. Rikostaustaisten ja heidän läheistensä
palvelutarpeet on tunnistettava

Nykyinen palvelujärjestelmä tunnistaa rikostaustaisten ja heidän läheistensä tuen tarpeet puutteellisesti.

Tutkimusten ja tilastojen mukaan

  • Rikostaustaisilla on muuta väestöä enemmän mielenterveys-, päihde- ja terveysongelmia sekä trauma- ja neuropsykiatrisia haasteita.
  • Vapautuminen tapahtuu usein ilman asuntoa, työtä tai riittävää
    tukiverkostoa, mikä vaikeuttaa rikoksetonta elämää.
  • Vankeus kuormittaa läheisiä ja lapsia. Vanhemman vankeudella on lapseen kielteisiä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Lapsilla, joiden vanhempi on ollut vankilassa, on kohonnut riski omaan rikoskäyttäytymiseen, nuorten aikuisten väkivaltarikollisuuteen, mielenterveyshäiriöihin, koulupudokkuuteen sekä työelämän ulkopuolisuuteen.

Tavoitteemme

  • Rikoksia tehneiden ja heidän läheistensä tulee saada tarpeitaan vastaavia sekä ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita.
  • Palvelujen tulee olla saavutettavia ja katkeamattomia. Keskeisiä
    palveluita rikostaustaisille ovat tuettu asuminen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut. Rikoserityinen sosiaalityö turvaa tarvittavat palvelut parhaiten.
  • Perheille ja läheisille tulee tarjota heidän tarvitsemiaan palveluita,
    kuten kriisiapua, perhetyötä ja vanhemmuuden tukea.

    Lähteet:

    Rautanen, M., Harald, K. & Tyni, S. (toim.) (2023): Vankien terveys ja hyvinvointi 2023: Wattu IV -vankiväestötutkimus. Sivut 10–11, 24, 28, 34, 38–39, 42–43, 45, 67–68, 77, 91, 113, 171, 195–196, 198, 201, 204–205.
    Ellonen, Noora; Laajasalo, Taina; Aaltonen, Mikko; Pitkänen, Joonas; Martikainen, Pekka (2025): Adverse childhood experiences, juvenile violent victimization, and victim–offender overlap in multiple successive birth cohorts. Nordic Journal of Criminology Vol.27, Iss.1
    Jones, Adele D.; Wainaina-Woźna, Agnieszka E. (2013): Children of Prisoners Interventions and mitigations to strengthen mental health. University of Huddersfield.
    Laajasalo, Taina; Ellonen, Noora; Aaltonen, Mikko; Martikainen, Pekka (2025): Haitallisten lapsuusajan kokemusten yhteydet nuorten koulutuspolkuihin, mielenterveyteen ja väkivaltarikollisuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 90 (2025):3
    Nissinen, Ilona; Latvala, Antti; Suonpää, Karoliina; Aaltonen, Mikko; Martikainen, Pekka (2024): Parental incarceration and offspring criminality: A Finnish total population study with sibling comparison. Journal of Criminal Justice, vol 95, 102275
    Nissinen, Ilona; Aaltonen, Mikko; Pitkänen, Joonas; Martikainen, Pekka; Suonpää, Karoliina; Latvala, Antti (2026): Parental Incarceration and Children’s Risk of Violent Victimization: An Examination of Risks and Perpetrators’ Relationship With the Victim in Finnish Total Population Data
    HE 263/2004 vp (omaisiin kohdistuvat haitat)
    Akatemiahanke: Vankien lapset: Vanhempien rikollisuuden ja vankeuden ylisukupolviset yhteydet (ja vaikutukset) jälkeläisten terveyteen ja käyttäytymiseen.

    4. Uusintarikollisuutta vähentämällä lisätään yhteiskunnan turvallisuutta

    Tutkimusten ja tilastojen mukaan

    • Suomessa merkittävä osa rikoksista on uusintarikollisuutta, ja uusintarikollisuus on korkea verrattuna verrokkimaihin.
    • Uusintarikollisuuden riskiä lisäävät erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat, asunnottomuus, työttömyys ja sosiaalisen tuen puute.
    • Vapautumisen onnistuminen riippuu pitkälti asumisen, toimeentulon, työn, koulutuksen ja palvelujen saatavuudesta.
    • Jokainen ehkäisty rikos lisää turvallisuutta, vähentää rikosten uhreja ja pienentää yhteiskunnan kustannuksia.

    Tavoitteemme

    • Vapautuvien vankien palveluketjut, asuminen, koulutus, työllistyminen ja kuntoutus tulee turvata, jotta rikokseton elämä on mahdollinen.
    • Kriminaalipolitiikan painopiste tulee siirtää uusintarikollisuuden vähentämiseen.
    Yhteys­tiedot
    Yhteys­tiedot
    Scroll to Top