Kriminaalihuollon tukisäätiö tukee rikoksista tuomittuja, rikoksilla oireilevia ja heidän läheisiään sekä edistää heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Lisäksi säätiö parantaa heidän asemaansa yhteiskunnassa ja auttaa irtautumaan rikoksista. Kriminaalihuollon tukisäätiö tarjoaa uusia näkökulmia ja voimavaroja muutokseen, lisää rikoksilla oireilevien, rikoksista tuomittujen ja heidän läheistensä toimijuutta yhteiskunnassa, rakentaa verkostoja sekä tuottaa ja kehittää palveluita.
Vuosi 2022 oli Kriminaalihuollon tukisäätiössä kuluvan strategiakauden ensimmäinen vuosi ja monen ison muutoksen alku. Keväällä 2022 säätiössä toteutettiin organisaatiomuutos, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa säätiön toiminnan tapoja sekä lisätä sisäistä yhteistyötä ja hyvinvointia. Strategisten tavoitteiden edistämiseksi järjestettiin muun muassa kolme koko henkilöstön yhteistä kehittämispäivää, tiimien strategiatyöpajat sekä johtamisvalmennus. Kesäkuussa säätiölle valittiin uusi viisihenkinen hallitus, jonka puheenjohtajana aloitti Timo Mutalahti Y-säätiöstä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
Alkuvuodesta toteutettiin myös säätiön historian ensimmäinen laajamittainen maine- ja sidosryhmätutkimus. Mediatum Oy:n toteuttamaan tutkimukseen vastasi 324 säätiön keskeisimpien sidosryhmien edustajaa, ja tulokset osoittivat säätiön maineen olevan kokonaisuutena poikkeuksellisen vahva. Kehittämiskohteitakin löytyi – niihin tullaan kiinnittämään toiminnan ja palveluiden suunnittelussa erityistä huomiota. Syksyllä 2022 aloitettiin brändiuudistus, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2023 aikana.
Alkaneet ja päättyneet hankkeet sekä toiminnat
Vuonna 2022 säätiössä alkoi Oikeusministeriön rahoittama, päättäjille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattu Hyvinvointialueet vähentämässä uusintarikollisuutta -koulutushanke (2022–2023). Rahoitusta saatiin Oikeusministeriöltä myös nuorten räppityöpajojen toteuttamiseksi. Nuorten toiminnassa alkoi STEA-rahoitteinen Novus Ego-hanke rikoksilla ja päihteillä oireileville nuorille aikuisille.
Ryhmämuotoisen yhdyskuntapalvelun sopimus Rikosseuraamuslaitoksen kanssa uusittiin ja toiminta sai jatkoa, sen sijaan sopimus kuntouttavasta vankityöstä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa päättyi. Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen kilpailutuksessa säätiö tuli valituksi rikostaustaisten tuetun asumisen palveluntuottajaksi.
Viestintä ja vaikuttaminen
Viestinnän vuoden 2022 kantavia teemoja olivat kehittäminen ja yhteistyö. Sidosryhmä- ja mainetutkimuksen sekä brändiuudistuksen aloittamisen lisäksi mm. pidettiin ennätysmäärä viestinnän koulutuksia henkilöstölle sekä laadittiin viestinnän linjaukset ja ohjeistukset. Koulutukset ja yhteiset linjaukset toivat lisää varmuutta ja aktiivisuutta viestintään.
Hyvinvointialueet vähentämässä uusintarikollisuutta -hankkeessa aloitti viestintäsuunnittelija, mikä toi viestintään lisää resursseja ja yhteistyön mahdollisuuksia. Yhteistyötä tehtiin myös mm. asunnottomuuden monimuotoisuutta esittelevässä valokuvanäyttelyssä, joka syntyi yhteistyössä säätiön viestinnän, tukiasumispalveluiden ja Moniheli ry:n kattotoiminnan kanssa. Näyttely oli esillä 10 viikkoa 3 eri lokaatiossa pääkaupunkiseudulla.
Aluevaalien alla kampanjoitiin muistuttamalla siitä, että hyvinvointialueilla erityistä huomiota on kiinnitettävä vapautuvien vankien asumiseen, päihdekuntoutuksen jatkumiseen vankilasta siviiliin sekä vankien läheisten tukemiseen. Syksyllä koottiin säätiön teemat seuraavan vuoden eduskuntavaalivaikuttamisen pohjaksi.
Lisäksi vuoden aikana toteutettiin strategian ja tavoitteiden mukaista viestintää mm. yhteensä 17 eri sosiaalisen median kanavassa, toteutettiin 4 viestintäkampanjaa, lähetettiin 11 tiedotetta ja näyttiin mediassa 80 kertaa. Säätiön maininnat sosiaalisessa mediassa kasvoivat edellisvuodesta n. 20%.
Palvelut ja toiminnat
Kriminaaliasiamiestoiminta
Kriminaaliasiamiestoiminta ehkäisee rangaistuksesta vapautuvien ja heidän omaistensa jäämistä tarvitsemiensa palvelujen, etuusjärjestelmien ja muiden tukimuotojen ulkopuolelle. Asiamiestoiminta antaa asiakkaille neuvontaa ja ohjausta sekä tekee edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa.
Toiminnassa painottui korona-ajan sulkujen jälkeen jalkautuminen vankiloihin. Vuonna 2022 käytiin 22 vankilassa, joissa useimmissa pidettiin infotilaisuuksia vangeille heidän oikeuksistaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvaetuuksissa Asiakasyhteydenottoja Kriminaaliasiamiestoimintaan oli vuoden aikana yhteensä 730 kpl.
Vuonna 2022 painottui vahvasti myös hyvinvointialueille kohdennettu vaikuttamistyö. Tietoa hyvinvointialueiden palveluiden järjestämiseksi oikea-aikaisesti sekä tarpeen mukaisesti rikostaustaisille ja heidän läheisilleen välitettiin useissa verkostoissa. Tiedotteita lähetettiin medialle ja hyvinvointialueiden päättäjille. Asiamiestoiminnan asiantuntijat levittivät lisäksi tietoa rikostaustaisten oikeuksista, palvelutarpeista sekä kohtaamisen merkitystä palveluissa mm. blogikirjoitusten, podcastien ja mediahaastattelujen myötä.
Lausuntoja annettiin 5 kappaletta oikeusministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja eduskunnan valiokunnille. Lisäksi lausuntoja annettiin hyvinvointialueiden järjestämissuunnitelmiin. Kriminaaliasiamies vaikutti myös jäsenenä Oikeusministeriön asettamassa vankeuslakia uudistavassa työryhmässä.
Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetty hybriditapahtuma Rikoksista tuomitut ja heidän läheisensä hyvinvointialueen asiakkaina keräsi 227 kuulijaa. 90 % vastaajista koki sen hyödylliseksi omassa työssään.
Asumispalveluohjaus vapautuville
Asumispalveluohjaus on tarkoitettu rikosseuraamuksesta vapautuville, jotka ovat asunnottomia, elävät ilman pysyvää asuntoa tai tarvitsevat apua asumiseen liittyvissä asioissa. Toiminnan taustalla on huoli erityisesti vapautuvien vankien sijoittumisesta rangaistuksen jälkeen.
Asumispalveluohjauksen vuosi sisälsi asiakas- ja verkostotyön lisäksi paljon myös viestintää ja vaikuttamistyötä. Vapautuvien Asuminen -Facebook sivusto tuotti 114 julkaisua, joiden tavoitettavuus oli 32,6% suurempi kuin edellisenä vuonna. Omien julkaisujen määrä kasvoi entisestään.
Vuosittaisen asumisen yhteistyöpäivän aiheena oli Läheisten rooli asumispalveluissa ja se toteutettiin yhteistyössä säätiön Lapsi- ja läheistyön kanssa valtakunnallisena webinaarina. ”Oletko vapautumassa asunnottomana?” -videon pohjalta tehty lehtinen valmistui ja molemmista saatiin positiivista palautetta mm. säätiön asiakasraadissa. Päihdepäiville suunniteltiin ja toteutettiin webinaari aiheesta ”Vangista tavikseksi”, jossa käsiteltiin rikostaustan aiheuttamaa stigmaa ja erilaisia siviiliin sopeuttavia toimintoja.
Oppiva – oppivalmennus
Oppiva-toiminnan tavoitteena on lisätä rikostaustaisten oppimisvaikeuksiin liittyvää tietoa sekä kehittää niiden tunnistamiseen ja tukeen liittyviä menetelmiä. Päämääränä on myös edistää rikostaustaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia sekä ehkäistä uusintarikollisuutta.
Vuonna 2022 Oppiva-toiminta tiivisti yhteistyötä säätiön nuorille suunnatun toiminnan kanssa. Pandemiaan liittyvien poikkeusjärjestelyjen väistyttyä kasvokkain toteutettava asiakastyö lisääntyi merkittävästi, mutta sitä toteutettiin yhä joustavasti myös etänä. Etänä toteutetut asiakas- ja koulutustapahtumat järjestettiin Skypessä, Teamsissa ja puhelimitse, mikä mahdollistaa aidosti valtakunnallisen työn tekemisen.
Oppiva kunnostautui koulutuksen ja tiedon lisäämisen saralla ja osallistui lukuisiin webinaareihin ja seminaareihin. Vuoden 2022 kohokohtia olivat esimerkiksi yhdessä VAT-verkoston kanssa järjestetty Avain onnistuneempaan asumiseen – neurokirjo jokapäiväisessä elämässä -webinaari, Päihdepäivät sekä UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin liittyvä koulutus. Lisäksi Oppiva päivitti suositun Arki haltuun -oppaan.
Lapsi- ja läheistyö
Lapsi- ja läheistyö tarjoaa yksilöllistä tukea erityisesti niissä kriisitilanteissa, jotka läheisen rikos ja rangaistus aiheuttavat, järjestää vangeille ja heidän perheilleen tarkoitettuja leirejä, sekä vertais-ryhmätoimintaa lapsille sekä vankien vanhemmille
Leiritoiminnan rooli vahvistui entisestään vuonna 2022. Vangeille ja heidän perheilleen järjestettiin 3 leiriä, yksi parisuhdeleiri vangeille ja kumppaneille sekä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa perheleiri vapautuneille/yhdyskuntaseuraamusta suorittaville. Viikonlopun mittaisia, vertaistuellisia leirejä toteutettiin vankien vanhempien lisäksi nyt ensi kertaa myös muille läheisille (sisarukset, nykyiset ja entiset kumppanit). Leirien lisäksi tehtiin yksilötyötä etänä/kasvokkain sekä läheisten että vanhemmuus- tai parisuhdeteemoissa vankien/vapautuneiden kanssa. Toimintaan osallistuneista 76 % oli läheisiä ja 23 % lapsia. Suuri osa asiakkaista oli naisia.
Muuta toimintaa olivat mm. vertaisryhmät vankien vanhemmille sekä lapsille, joiden läheinen on tuomittu rikoksesta, sote-ammattilaisten ja alan opiskelijoiden kouluttaminen ja dialogi vanginvartijaopiskelijoiden kanssa sekä verkossa toteutetut Läheisten illat. Myös jalkautuvat päivät tapaajia varten vankiloiden pihoille Etelä-Suomessa sekä Rikosseuraamusasiakkaan läheisverkoston kokoontumiset jatkuivat koronatauon jälkeen.
Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin mm. Children of Prisoners Europe, Families Captured sekä International Network -Criminal Justice -verkostojen kanssa.
Naiset näkyviksi -toiminta
Naiset näkyviksi –toiminta tukee pääkaupunkiseudulle vankilasta vapautuvia rikostaustaisia naisia. Asiakkaille rakennetaan palvelu- ja tukijatkumoita yhteiskunnan palveluihin ja tarjotaan yksilötukikeskusteluja ammattilaisen ja/tai kokemustyöntekijän kanssa.
Toimintavuoden aikana hankkeessa tavoitettiin 51 yksilöasiakasta ja vankiloissa järjestetyissä tapahtumissa ja infoissa 94 naista. Yksilötyössä edistettiin naisten tunne- ja toiminnan säätelytaitoja, rikoksista ja/tai päihteistä irtaantumista, itsearvostusta sekä vakautettiin elämäntilannetta rikosseuraamuksesta vapautumisen jälkeen tai seuraamuksen aikana.
Verkostoyhteistyötä laajennettiin liittymällä YRE Helsinki-verkoston lisäksi YRE Espoo-verkostoon yhteistyön lisäämiseksi rikosseuraamuksesta vapautumisvaiheessa ja tarvittaviin palveluihin kiinnittämiseksi. Vaikuttamistyötä kohdennettiin edelleen työssään rikostaustaisia naisia kohtaaville ammattilaisille mm. järjestämällä yksikkökoulutuksia ja webinaareja. Työntekijöiden osaamista vahvistettiin koulutuksilla mm. seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukemiseksi sekä motivoivan haastattelun työmenetelmän hyödyntämiseksi asiakastyössä.
Vapautuvien asumisen tuen verkosto
Valtakunnallinen VAT-verkosto kehittää, tukee ja koordinoi rikosseuraamusasiakkaiden asumis- ja muita tukipalveluja sekä parantaa tiedonvälitystä eri sidosryhmien ja toimijoiden välillä. Tavoitteena on vähentää rikosseuraamustaustaisten asunnottomuutta ja uusintarikollisuutta.
Vuosi 2022 oli verkostossa muutoksen vuosi. Vuosi alkoi yhteiswebinaarilla OVA (Oppimisvalmennustyön) -verkoston kanssa. Tapahtumat päästiin korona jälkeen pitämään paikan päällä kolmessa eri kaupungissa. VAT-verkosto osallistui vuoden aikana yhteiskunnalliseen keskusteluun ja julkaisi yhden yhteisen kannanoton.
VAT-verkostoon liittyi yksi uusi jäsenjärjestö ja tällä hetkellä jäseniä on jo yli 30. Jäsenjärjestöt eri puolilla maata tarjoavat rikostaustaisille henkilöille asuntoja, asumisen tukea ja muita tukipalveluja. Pitkäaikainen, aktiivinen yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen kanssa vahvistui loppuvuodesta solmitun kumppanuussopimuksen myötä. Sopimus on merkityksellinen, sillä se vahvistaa yhteistyötä ja lisää myös verkoston vaikuttamistyötä.
Vuoden viimeisessä VAT-verkoston vuosikokouksessa verkostoa vetävän työvaliokunnan kokoonpano muuttui. Pitkäaikaisen puheenjohtajan Markku Rautiaisen jäädessä eläkkeelle, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hanna-Riikka Alasippola Rinnekodeilta.
Vertaistoiminnat (REDIS, Raittila, Nuoret)
Vertaistoimintojen työ perustuu asiakkaan rinnalla kulkemiseen niin rikosseuraamuksen ja/tai päihdekuntoutuksen aikana, että näiden jälkeen. Asiakkaat kohdataan vertaistoiminnoissa tasa-arvoisesti ja tuomitsematta, mikä luo turvallisen ja luotettavan pohjan yhteiselle muutostyöskentelylle.
Vertaistoimintojen työn ytimessä ovat yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja vertaistuki. Vertaistoiminnoista on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta ja tukea (vuonna 2022 yht. 327), osallistua erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin (vuonna 2022 yht. 636), tapahtumiin tai leireihin (vuonna 2022 yht. 18), suorittaa erilaisia rangaistuksia (vuonna 2022 yht. 30 VKV-suorittajaa, 22 YKP-suorittajaa) ja työelämään valmentavia jaksoja (vuonna 2022 yht. 7 kuntouttavan työtoiminnan jaksoa, 13 työkokeilua, 3 oppisopimusta). Kaikki kohtaamispaikat olivat vuonna 2022 avoinna yhteensä 225 päivää ja kohtaamispaikoissa kohdattiin yhteensä 6998 kertaa.
Vertaistoimintojen toimintaa suunnittelivat, toteuttivat, arvioivat ja kehittivät yhdessä asiakkaat, heidän läheisensä, vertais- ja ammattilaisohjaajat sekä yhteistyökumppaneiden toimijat. Tämä lisäsi asiakkaiden osallisuutta. Toiminnan yhteiskehittäminen kohdensi toiminnan paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi ja tuki asiakkaita paremmin elämäntavan muutoksessa.
Vertaistoiminnat onnistuivat vuonna 2022 asiakastyön tavoitteissa sekä viestintä- ja vaikuttamistyön tavoitteissaan erinomaisesti. Asiakaskysely ja -haastatteluaineistot, vertais- ja ammattilaistyöntekijöiden sekä yhteistyökumppaneiden kysely- ja havainnointiaineistot osoittavat, että vertaistoiminnot tunnetaan ja saavutetaan hyvin, asiakastyö vaikuttaa positiivisesti asiakkaiden rikoksettomuuteen, päihteettömyyteen sekä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin ja että vertaistoimintoihin luotetaan merkityksellistä työtä tekevänä yhteistyökumppanina.
Tavoitettujen asiakkaiden määrissä on kuitenkin edelleen havaittavissa koronapandemian seurauksena tapahtunut notkahdus. Ennen pandemiaa vertaistoimintoihin pitkäaikaisesti kiinnittyneitä asiakkaita on ”hävinnyt” arviolta yhteensä 500 asiakasta. Toinen selkeä havainto koronapandemian seurauksista on, että asiakkaat ovat aikaisempaa heikommassa kunnossa. Vertaistoiminnot joutuivatkin 2022 luomaan asiakaspohjaa uudelleen, mikä kohderyhmän haasteellisuuden vuoksi on ollut merkittävän hidasta. Myös työn sisältöjä on kehitetty niin, että heikommassa kunnossa olevien asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Tämä on tarkoittanut erityisesti ammatillisen työn vahvistamista niin kohtaamispaikkojen henkilöstön kuin yhteistyökumppaneiden tarjoamien palveluiden ja toimintojen kautta.
Asiakkaiden haasteellisuus ja työn luonteen muuttuminen on luonut haasteita vertaistoimintojen resurssien riittävyydelle, henkilöstön työhyvinvoinnille sekä kohtaamispaikkojen turvallisuudelle. Nämä ovat asioita, joihin on edelleen tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota, jotta asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan.
Tukiasumispalvelut
Tukiasumispalveluissa tuotetaan asumisen tukea ja vuokra-asumista asunnottomana vankilasta vapautuville, rikoksista tuomituille sekä rikoksilla oireileville henkilöille. Asumisen palvelut toimivat vuonna 2022 Asunto ensin -periaatteen sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen viitekehyksen mukaisesti.
Kriminaalihuollon tukisäätiöllä oli vuonna 2022 64 hajasijoitettua tukiasuntoa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vuoden 2022 alussa tukiasumispalveluissa eriytettiin vuokraustoimintaa ja tiimin sisältä valittiin vuokraustoiminnasta vastaava sosiaaliohjaaja. Vuokraustoiminnan eriyttämisen tavoitteina olivat vuokraustoiminnan sujuvoittaminen, vuokranantajan roolin selkiyttäminen sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden suuntaan ja suunnitelmallisempi yhteistyö talonyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa.
Vuonna 2022 tukiasumisessa asutettiin 32 asiakasta säätiön tukiasuntoihin ja tukiasunto mahdollisti 13 asiakkaalle vapautumisen koevapauden kautta. Itsenäiseen asumiseen siirtyi kahdeksan asiakasta.
Ryhmämuotoinen yhdyskuntapalvelu
Ryhmämuotoisessa yhdyskuntapalvelussa (RyMy) järjestetään työtoimintaa Helsingin Lapinlahden sairaalaan alueella tehtävässä ympäristönhoitotyössä. Ryhmämuotoisessa yhdyskuntapalvelussa toimivat vastaava sosiaaliohjaaja ja työvalmentaja, jotka ovat yhdyskuntapalvelua suorittavan tukena työtehtävissä suorituksen aikana sekä tarpeen mukaan myös suoritusajan ulkopuolella.
Rymyssä työskentely jatkui vuonna 2022 Lapinlahden sairaala-alueella ja talvikaudella Lapinlahden lisäksi Hietaniemen hautausmaalla. Yhteistyö Staran, Helsingin seurakuntayhtymän sekä Lapinlahden Lähteen kanssa sujui hyvin. Vuoden 2022 yhdyskuntapalvelunsuorittajat ohjautuivat Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistosta. Kerätyn palautteen mukaan Rymyn toiminta on lisännyt yhdyskuntapalvelusuorittajien merkityksellisyyden kokemusta, ja he ovat myös kokeneet tulleensa kohdatuksi tasavertaisina yhteistyökumppaneiden taholta. Rymyssä on edelleen käytössä toimintamalli, mikä mahdollistaa työ- ja toimintakyvyn arvioimisen sekä opinnollistamisen edistämisen.
Kehittämishankkeet
Juntu-hanke 2020-2022
Juntu-hankkeen tukihenkilötoiminta tarjoaa yksilöllistä tukea ja apua väkivaltaisesti radikalisoituneille nuorille. Juntu-tukihenkilö kulkee nuoren rinnalla tilanteesta ja ympäristöstä riippumatta. Toimintaa voidaan toteuttaa ennen rikosseuraamusta, sen aikana ja sen jälkeen.
Juntu-hanke päättyi vuonna 2022, mutta Juntu-tukihenkilötoiminta jatkuu pienimuotoisesti osana nuorten toimintaa. Juntu-hankkeessa kehitetty väkivaltaisesti radikalisoituneille nuorille suunnattu tukihenkilötoiminta on mallinnettu Innokylään.
Juntu-tukihenkilötoiminnassa on hankkeen aikana ollut mukana yhteensä 41 nuorta, joista alkuarviointeja kyetty tekemään 90%:lle nuorista ja loppuarviointeja 60%:lle. Keskeytyksiä (mm. kuollut 2 hlöä, kadonnut 4 hlöä, palannut päihteiden käyttäjäksi 3 hlöä, siirtynyt laitoshoitoon 1 hlö, muu syy 1 hlö), joissa loppuarviointia ei ole voitu suorittaa oli yhteensä 11 ja loppuarvioinneista kieltäytyviä nuoria oli yhteensä 4 (alkuarvioinneista 4). Näiden arviointien perusteella Juntuun osallistuminen vähentää nuorilla tunnistettuja radikalisoitumisen riskitekijöitä.
Juntun loppuarviointiin vastanneet nuoret kuvasivat Juntu-työskentelyn tuoneen heidän elämäänsä hyvinvointia, turvallisia ihmissuhteita ja kohtaamisia, uskoa omiin mahdollisuuksiin sekä toivoa tulevaisuuteen.
Muun muassa 72% Juntun loppuarviointiin vastanneista yksinäisyyden tunteen kokemukset ovat vähentyneet niin, että yksinäisyyden tunteita on kuukausittain tai harvemmin, kun niitä Juntun alkuarvioinnissa oli päivittäin tai viikottain. Niin ikään 72%Juntun loppuarviointiin vastanneista ulkopuolisuuden tunteet suhteessa yhteiskuntaan olivat vähentyneet niin, että ulkopuolisuuden tunteita on kuukausittain tai harvemmin, kun niitä Juntun alkuarvioinnissa oli päivittäin tai viikottain. 64%: Juntun loppuarviointiin vastanneista väkivaltaiset ajatukset olivat vähentyneet niin, että kokemuksia on kuukausittain tai harvemmin, kun niitä Juntun alkuarvioinnissa oli päivittäin tai viikottain.
Väkevä-hanke 2021–2022
Väkevä-hankkeessa kehitetään kuntoutusohjelmaa rikostaustaisille naisille väkivaltakäyttäytymisen ehkäisemiseksi ja väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi. Kuntoutus toteutetaan etänä hankkeessa kehitettävän Apuri-verkkoalustan välityksellä.
Vuoden 2022 aikana Väkevä-hankkeessa tehtiin asiakastyötä ja pyrittiin lisäämään asiakasohjausta. Kohderyhmää laajennettiin väkivaltakäyttäytymisestä laaja-alaisemmin tunnesäätelyvaikeuksilla oireileviin rikostaustaisiin naisiin. Hankkeeseen ohjautui asiakkaita yhdyskuntaseuraamustoimistojen lisäksi naisten avovankiloista ja Kriminaalihuollon tukisäätiön Naiset näkyviksi -toiminnasta (nyk. naiserityinen työ). Asiakasohjaukseen liittyviä infotilaisuuksia pidettiin keväällä etänä yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnalle ja syksyllä Vanajan vankilassa asiakkaille.
Yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijöille järjestettiin syksyllä koulutus tunnesäätelyvaikeuksista. Väkevä-hankkeen kirjallista kuntoutusmallia aloitettiin työstämään ja kuntoutuksen materiaalia kehitettiin asiakaskokemusten perusteella. Väkevä-hanke jatkaa toimintaansa 7/2023 asti jo myönnetyllä Oikeusministeriön avustuksella.
RiseRaPeli-hanke 2021–2024
Rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelmien ehkäisy ja kuntoutus -kehittämishankkeen tehtävänä on kehittää rikosseuraamusasiakkaiden rahapeliongelman tunnistamiseen, ehkäisyyn ja kuntoutukseen erilaisia keinoja ja menetelmiä. Hankkeen päätavoite on saada rahapeliongelmien palvelukokonaisuus osaksi kaikkia yhdyskuntaseuraamuksia valtakunnallisesti.
Vuonna 2022 RISERaPeli-hankkeen työntekijät kouluttivat valtaosan yhdyskuntaseuraamustoimistoissa työskentelevistä rikosseuraamustyöntekijöistä tunnistamaan ongelmallisella tai riskitasolla rahapelaavat asiakkaat ja ohjaamaan heidät hankkeen Pelipysäkki -verkkokuntoutusohjelmaan. Ohjelma otettiin käyttöön toukokuussa 2022, heti tietoturva-auditoinnin valmistumisen jälkeen.
Asiakasohjaus yhdyskuntaseuraamustoimistoista käynnistyi hyvin, ja vuoden loppuun mennessä kuntoutuksen läpikäyneitä sekä parhaillaan kuntoutuksessa olevia asiakkaita oli yhteensä 27. Heistä 26 asiakkaalla kuntoutusohjelmaan osallistuminen oli osa rikosseuraamuksen suorittamista. Koulutusten ja asiakastyön lisäksi hankkeen toimintaa sekä rikosseuraamusasiakkaiden rahapalaamiseen liittyviä teemoja esiteltiin aktiivisesti erilaisissa tilaisuuksissa, niin ammattilaisille kuin asiakaskohderyhmälle.
Hankkeen työntekijät panostivat vahvasti verkostoyhteistyöhön ja näkyvyyden lisäämiseen erilaisia viestintäkanavia hyödyntäen. Pelipysäkki -kuntoutusohjelman kehittämistyö yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa sekä ongelmallisesti rahapelaaville rikosseuraamusasiakkaille kohdennetun vertaisryhmätoiminnan suunnittelutyö käynnistettiin, ja näitä jatketaan vuoden 2023 aikana.”
OMA-hanke 2021–2023
OMA-hankkeessa kehitetään Omaehtoisen muutoksen kuntoutusohjelmaa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Tavoitteena on vaikuttaa vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden rikosseuraamusasiakkaiden uusimisriskiin. Hankkeen toteutustapaa on muokattu joustavammaksi ja osallistujille tullaan luomaan jatkumoita siviiliin esimerkiksi järjestötoimijoiden avulla.
Vuonna 2022 järjestettiin täydennyskoulutus OMA-ohjaajille. Koulutus järjestettiin etäyhteyksin, kouluttajana toimivat ohjelman kehittäjät Jack Bush Yhdysvalloista ja Richard Parker Australiasta. Koulutukseen osallistui 13 OMA-ohjaajaa, jotka toimivat jatkossa mentoreina uudelle toteutustavalle.
Lisäksi vuoden 2022 aikana pilotoitiin uutta toteutustapaa Mikkelin, Turun ja Riihimäen vankiloissa. Ohjaajina näissä ryhmissä toimivat täydennyskoulutetut OMA-ohjaajat.
Novus Ego -hanke (2022–2024)
Novus Ego -hankkeessa kehitetään liikuntavalmennusmallia rikos- ja päihdetaustaisille ja/tai rikoksilla oireileville nuorille aikuisille. Toiminta perustuu monipuoliseen liikuntaan, yhteisöllisyyteen ja vertaisuuteen sekä yksilölliseen tukeen. Nuoria aikuisia tuetaan yksilöllisesti muutokseen ja vahvistetaan rikoksetonta ja/tai päihteetöntä identiteettiä. Toiminnalla pyritään vahvistamaan nuoren aikuisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä osallistumista yhteiskuntaan.
Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna kehitettiin hankkeen käytäntöjä, viikko-ohjelmaa ja viestintää. Vuonna 2022 toimintaan kuului kuntosalikäyntien ja muun liikunnan ohella teemallisia, yhteiseen tekemiseen perustuvia ruokaryhmiä sekä Uudenmaan Marttojen järjestämää, arjenhallintaa vahvistavaa ryhmätoimintaa. Yhteisen toiminnan ohella toiminnassa mukana olleiden nuorten aikuisten kanssa tehtiin yksilöllistä työtä heidän tarpeidensa, tavoitteidensa ja toiveidensa pohjalta. Hankkeessa rakennettiin myös verkostoja nuorten tavoittamiseksi ja oltiin mukana erilaisissa tapahtumissa tuoden hanketta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia näkyväksi.
Hyvinvointialueet vähentämässä uusintarikollisuutta -koulutushanke (2022–2023)
Hyvinvointialueet vähentämässä uusintarikollisuutta on hyvinvointialueiden päättäjille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnattu koulutushanke. Hankkeessa vahvistetaan hyvinvointialueiden päättäjien valmiuksia huomioida rikostaustaisten ja heidän läheistensä tarpeet sosiaali- ja terveyspalveluita koskevissa päätöksissä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia kohdata rikostaustaisia ja heidän läheisiään sekä lisätään heidän tietoisuuttaan ja osaamistaan rikosseuraamuksen vaikutuksista yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Hankkeen pilottihyvinvointialueita ovat Pohjois-Pohjanmaan (Pohde), Pirkanmaan (Pirha) ja Länsi-Uudenmaan (Luvn) hyvinvointialueet.
Vuonna 2022 hankkeessa tuotettiin aluepäättäjille suunnattu infovideo
sekä videon ympärille rakennettu #KierteenKatkaisijat-viestintäkampanja. Kampanja näkyi muun muassa Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Infovideo ja sähköinen Kierteen katkaisijat – päättäjän opas myös toimitettiin kaikille pilottihyvinvointialueiden aluevaltuutetuille ja johtaville virkahenkilöille. Vuonna 2022 hankkeessa valmisteltiin myös jo seuraavana vuonna julkaistavaa digitaalista koulutusmateriaalipakettia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: podcastia, käsikirjaa sekä webinaaria.